Moni pohtii, auttaisiko terapia kun ahdistus tai masennus vaivaa ja rajoittaa elämää. Auttaako terapia -jos mikään ei tunnu auttavan – paniikkihäiriöön? Tai huonoon itsetuntoon?
Suomessa on totuttu pitämään ahdistavia ongelmia, kuten paniikkihäiriötä ja sosiaalista ahdistusta (esim. kohtuuton esiintymispelko) jonkunlaisina luonnonvoimina tai vähintäänkin persoonallisuuden piirteinä. Siksi niiden nujertamiseen ei ole oiken uskottu. Ajatellaan jotenkin automaattisesti niin, että ei niistä OIKEASTI pääse eroon – mutta että ehkä niitä voi jotenkin lievittää. Totuus on, että paniikkihäiriöstä pääsee nopeasti, useimmiten muutamassa viikossa. Sosiaalisten tilanteiden pelon voi voittaa nopeasti. Punastumisen pelosta pääsee nopeasti. Masennus on voitettavissa muutamassa viikossa. Huonon itsetunto on korjattavissa yleensä muutaman kuukauden jaksolla. Miten? Tehokkaimmalla mahdollisella terapialla. Sellaisella terapialla joka on ’täsmäterapiaa’. INTENSIIVIstä.
On hyvä huomata, että psykoterapiamuotoja on useita. Perinteinen psykoterapia, (yleensä psykooanalyyttinen tai psykodynaaminen) – sellainen mitä elokuvissa usein kuvataan, on ns. puhumisterapiaa. Sen toimivuudesta ei ole juurikaan faktuaalista tieteellistä näyttöä. Kuitenkin sitä tarjotaan edelleen ehkä eniten, oletettavasti siksi, että vaihtoehdot ovat vielä monissa maissa (ainakin Suomessa) huonosti tunnettuja.
Tutkitusti tehokkain terapiamuoto joka tehoaa mm. paniikkihäiriöön ja useimpiin ahdistusongelmiin, masennukseen ja muihin mielialaongelmiin on CBT, eli kognitiivinen ja käyttäytymisterapia.
CBT on lyhytterapiaa – ja muutosterapiaa. Muutos tarkittaa, että jotakin muutetaan, Ei vain puhuta, ja ymmärretä, vaikka silläkin on paikkansa.
Olen kehittänyt CBTstä (Joka on siin muutosterapiaa ja lyhytterapiaa)–erittäin intensiivisen muodon, joka on CBTtä – mutta vielä intensiivisemmin.
Lähtökohta on, että yleensä ahdistusta ja paniikkia pitävät yllä muutama sellainen tekijä joita voidaan muuttaa. Nuo tekijät ovat lyhyesti:
- Omat tulkinnat oireiden vaarallisuudesta (pelot)
- Valikoiva huomio joka keskittyy noihin oireisiin nja itseen, mutta ei auttavasti.
- Edellä mainituista syistä johtuvat ”turvaa hakevat käyttäytymiset”. Esimerkiksi: asioiden ja paikkojen välttely, beta salpaajien käyttö, jatkuva varmistelun hakeminen, vaikkapa netistä, omien ajatusten tietoinen tai tiedostamaton välttely, jne.
CBTssä ja INTENSIIVISESSÄ terapiassa;
- aivan ensiksi tunnistetaan nuo 3 ylläpitävää tekijää tarkasti – sitten niitä muutetaan järjestelmällisesti. Terapia etenee nopeasti asetettuja tavoitteita kohti.
- lääkitys – olipa se sitten betasalpaaja tai ahdistuslääke tai mielialalääke, ei ole väärin. Päivastoin. Usein paras tulos saavutetaan oikean lääkityksen ja terapian kombinaatiolla. Mutta jos, paniikkihäiriön hoidossa, betasalpaajaa käytetään ahdistuksen oireiden lieventämiseksi, ihminen ikävä kyllä oppii, että oireet ovat vaarallisia, eikä niiden oireiden pelko häviä minnekään. Jos sen sijaan oppii, että oireet eivät ole vaarallisia, niin ne eivät enää pelota – ja silloin ne alkavat vähetä.
Ehkä sitten ei enää tarvita betasalpaajia. - CBTja varsinkin INTENSIIVIterapia – on lyhytterapiaa – toisin kuin perinteisemmät terapiamuodot – se toimii yleensä jo muutaman viikon päästä – edellyttäen, että potilas tekee sovitut kotitehtävät.
- Toki kognitiivinen käyttäytymisterapia voi joskus kestää pitempään, jos ongelmat ovat moninaiset tai sitkeät. Näin voi olla vaikkapa jos ahdistuksen alta paljastuu heikko itsetunto. Itsetuntotyö vaatii enemmän aikaa, mutta silti yleensä tuloksia aletaan saavuttaa jo muutamassa viikossa.
Toinen esimerkki sitkeästä ongelmasta voisi olla OCD (pakko-oireinen häiriö) jos OCD on vaivannut kauan ja pakkomielteet ja pakkotoimet vaikuttavat laajalla alueella ihmisen elämään. Tällöin ihmisellä voi olla esimerkiksi ns. pakkoajatuksia usealla alueella, vaikkapa väkivaltaisia tai seksuaalisuuteen liittyviä ajatuksia. Näiden lisäksi paikkoja jotka liittyvät puhtauteen, sairastumisen pelkoon, omien elintoimintojen tarkkailuun jne. Nuo kaikki ”pakkomielteet” aiheuttavat sen, että ihminen ahdistuu valtavasti ja alkaa suorittaa monenlaisia pakkotoimia, että ahdistus lievenisi. Pakkotoimien lopettaminen ja sen kautta sen oppiminen, että ne ovat tarpeettomia vaatii sitkeyttä ja rohkeutta. Tämä voi viedä aikaa.
OCD työn ytimessä on sen oppiminen, että pakkomielteiden merkitys ei ehkä ole sellainen mitä OCD ajattelu on ihmiselle väittänyt. Kun opitaan, että ajatukset eivät olekaan vaarallisia, eivätkä merkitse sitä mitä on pelätty, niiden merkitys alkaa vähetä ja siten niiden pakkojen määräkin alkaa vähetä. Mutta on järkeenkäyvää, että jos nuo pakot ovat olleet pitkään vaikuttamassa ja vaikuttavat monella elämän osa-alueella, niistä ei pääse kokonaan ihan niin nopeasti kuin vaikkapa paniikkikohtauksen pelosta voi päästä. Silti kyseessä on pääsääntöisesti joitakin kuukausia kestävä lyhytterapia.
Yhteenveto:
Terapia voi auttaa paniikkihäiriöön tai muuhun ahdistukseen. On kuitenkin hyvä selvittää minkälaista terapiaa on tarjolla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on eniten tutkittu ja sillä on enemmän todisteita kuin millään muulla psykoterapiamuodolla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia tutkitusti auttaa mm. ahdistukseen, masennukseen, itsetunto-ongelmiin. Tässä puhutaan muutosterapiasta – ja CBT on muutosterapiaa—olen siitä kehittänyt vielä intensiivisemmän muodon. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä voitetaan sellaisia ongelmia kuin paniikkihäiriö tai jokin fobia muutamassa viikossa.
CBTn intensiivisellä muodolla pyritään juuri tähän. OCD vaatii usein hiukan enemmän aikaa, jos OCD on vaivannut pitkään ja pakot ovat levinneet monelle elämän alueelle, hoito voi kestää jonkin verran pitempään. Mutta ydin on tämä: CBTn keinoin, Kognitiivsen käyttäytymisterapian keinoin ja varsinkin intensiivisen terapian keinoin, pääsee monista sellaisista ahdistus ja mielialaongelmista joita on pidetty jopa parantumattomina. Se on lyhytterapiaa ja vaikka yksityinen terapia maksaa, ei siihen tarvitse yleensä satsata tuhansia koska se toimii nopeasti.
Jos kärsit ahdistuksesta tai vaikkapa sellaisista ongelmista kuin paniikkihäiriö, jokin fobia, terveysahdistus, PTSD, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, punastumisen pelko, huono itsetunto…niin mieti kannattaisiko ottaa härkää sarvista – ja muuttaa jotakin.
Ota yhteyttä jos haluat keskustella terapiasta lähemmin, olen Britanniassa koluttetttu ja laillistettu: Fully accredited CBT Therapist
British Association for Behavioural and Cognitive Psychotherapists (BABCP) accredited: 120407
www.paniikkihairio.fi