Moni pohtii, etä auttaisiko psykoterapia kun ahdistus tai masennus vaivaa ja rajoittaa elämää. Auttaako psykoterapia vaikkapa paniikkihäiriöön? Tai huonoon itsetuntoon?
Suomessa on totuttu pitämään joitakin ahdistavia ongelmia, kuten paniikkihäiriötä ja sosiaalista ahdistusta (esim. kohtuuton esiintymispelko) jonkunlaisina luonnonvoimina tai vähintäänkin persoonallisuuden piirteinä. Siksi niiden nujertamiseen ei ole oiken uskottu. Ajatellaan jotenkin automaattisesti niin, että ei niistä OIKEASTI pääse eroon…mutta että ehkä niitä voi jotenkin lievittää. Totuus on, että paniikkihäiriöstä pääsee nopeasti, useimmiten muutamassa viikossa. Sosiaalisten tilanteiden pelon voi voittaa (aika) nopeasti. Punastumisen pelosta pääsee melko nopeasti. Masennus on voitettavissa usein muutamassa viikossa. Huonon itsetunto on korjattavissa yleensä muutaman kuukauden jaksolla. Miten? Tehokkaimmalla mahdollisella psykoterapialla. Sellaisella psykoterapialla joka on ikäänkuin ’täsmäterapiaa’
On hyvä huomata, että psykoterapiamuotoja on useita. Perinteinen psykoterapia, (yleensä psykooanalyyttinen tai psykodynaaminen) – sellainen mitä elokuvissa usein kuvataan, on ns. puhumisterapiaa. Sen toimivuudesta ei ole juurikaan faktuaalista tieteellistä näyttöä. Kuitenkin sitä tarjotaan edelleen ehkä eniten, oletettavasti siksi, että vaihtoehdot ovat vielä monissa maissa (ja ainakin Suomessa) huonosti tunnettuja.
Tutkitusti tehokkain psykoterapiamuoto joka tehoaa mm. paniikkihäiriöön ja useimpiin ahdistusongelmiin, masennukseen ja muihin mielialaongelmiin on CBT, eli kognitiivinen ja käyttäytymisterapia. Siinä lähtökohta on, että yleensä ahdistusta ja paniikkia pitävät yllä muutama sellainen tekijä joita voidaan muuttaa. Nuo tekijät ovat lyhyesti:
- Omat tulkinnat oireiden vaarallisuudesta (pelot)
- Valikoiva huomio joka keskittyy noihin oireisiin
- Edellä mainituista syistä johtuvat ”turvaa hakevat käyttäytymiset”. Esimerkiksi: asioiden ja paikkojen välttely, beta salpaajien käyttö, jatkuva varmistelun hakeminen, vaikkapa netistä, omien ajatusten tietoinen tai tiedostamaton välttely, jne.
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa aivan ensiksi tunnistetaan nuo 3 ylläpitävää tekijää tarkasti ja sitten niitä muutetaan järjestelmällisesti. Terapia etenee nopeasti, viikoittain asetettuja tavoitteita kohti.
Tämähän ei tietenkään tarkoita, että esimerkiksi lääkitys – olipa se sitten betasalpaaja tai ahdistuslääke tai mielialalääke, olisi jotenkin väärin. Päivastoin. Usein paras tulos saavutetaan oikean lääkityksen ja terapian kombinaatiolla. Mutta jos, vaikkapa paniikkihäiriön hoidossa, beta salpaajaa käytettään vain ahdistuksen oireiden lieventämiseksi niin silloin ihminen ikävä kyllä oppii, että oireet ovat vaarallisia, eikä niiden oireiden pelko häviä minnekään. Jos joku sen sijaan oppii, että oireet eivät ole vaarallisia, niin ne eivät enää pelota ja silloin ne alkavat vähetä. Ja ehkä sitten ei enää tarvita beta salpaajia.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on lyhytterapiaa -toisin kuin perinteisemmät terapiamuodot – se toimii yleensä jo muutaman viikon päästä – edellyttäen, että potilas tekee sovitut kotitehtävät.
Toki kognitiivinen käyttäytymisterapiakin voi joskus kestää pitempään, jos ongelmat ovat moninaiset tai sitkeät. Näin voi olla vaikkapa jos ahdistuksen alta paljastuu heikko itsetunto. Itsetuntotyö vaatii enemmän aikaa, mutta silti yleensä tuloksia aletaan saavuttaa jo muutamassa viikossa.
Toinen esimerkki sitkeästä ongelmasta voisi olla OCD (pakko-oireinen häiriö) jos OCD on vaivannut kauan ja pakkomielteet ja pakkotoimet vaikuttavat laajalla alueella ihmisen elämään. Tällöin ihmisellä voi olla esimerkiksi ns. pakkoajatuksia usealla alueella, vaikkapa väkivaltaisia tai seksuaalisuuteen liittyviä ajatuksia ja näiden lisäksi ja samaan aikaan pakkoja jotka liittyvät puhtauteen, sairastumisen pelkoon, omien elintoimintojen tarkkailuun jne. Nuo kaikki ”pakkomielteet” aiheuttavat sen, että ihminen ahdistuu valtavasti ja alkaa suorittaa monenlaisia pakkotoimia, että ahdistus lievenisi. Pakkotoimien lopettaminen ja sen kautta sen oppiminen, että ne ovat tarpeettomia vaatii sitkeyttä ja rohkeutta. Tämä voi viedä aikaa.
OCD työn ytimessä on sen oppiminen, että pakkomielteiden merkitys ei ole sellainen mitä OCD ajattelu on ihmiselle väittänyt. Kun opitaan, että pakkomielteet eivät olekaan vaarallisia, eivätkä merkitse sitä mitä on pelätty, niiden merkitys alkaa vähetä ja siten niiden pakkojen määräkin alkaa vähetä. Mutta on järkeenkäyvää, että jos nuo pakot ovat olleet pitkään vaikuttamassa ja vaikuttavat monella elämän osa-alueella, niistä ei pääse kokonaan ihan niin nopeasti kuin vaikkapa paniikkikohtauksen pelosta voi päästä. Silti kyseessä on pääsääntöisesti joitakin kuukausia kestävä lyhytterapia, eikä terapiaa kannata jatkaakaan jos edistymistä ei tapahdu.
Yhteenveto:
Psykoterapia voi auttaa paniikkihäiriöön tai muuhun ahdistukseen. On kuitenkin hyvä selvittää minkälaista psykoterapiaa on tarjolla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on eniten tutkittu ja sillä on enemmän todisteita kuin millään muulla psykoterapiamuodolla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia tutkitusti auttaa mm. ahdistukseen, masennukseen, itsetunto-ongelmiin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä voitetaan sellaisia ongelmia kuin paniikkihäiriö tai jokin fobia muutamassa viikossa. OCD vaatii usein hiukan enemmän aikaa, ja jos OCD on vaivannut pitkään ja pakot ovat levinneet monelle elämän alueelle, hoito voi kestää jonkin verran vielä pitempään. Jne. Mutta ydin on tämä: Kognitiivsen käyttäytymisterapian keinoin pääsee todistetusti monista sellaisista ahdistus ja mielialaongelmista joita on pidetty jopa parantumattomina. Se on lyhytterapiaa ja vaikka yksityinen terapia maksaa, ei siihen tarvitse yleensä satsata tuhansia koska se toimii nopeasti.
Jos kärsit ahdistuksesta tai vaikkapa sellaisista ongelmista kuin paniikkihäiriö, jokin fobia, terveysahdistus, PTSD, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, punastumisen pelko, huono itsetunto…niin mieti kannattaisiko ottaa härkää sarvista – ja muuttaa jotakin.
Ota yhteyttä jos haluat keskustella terapiasta lähemmin, olen Britanniassa koluttetttu ja laillistettu: Fully accredited CBT Therapist
British Association for Behavioural and Cognitive Psychotherapists (BABCP) accredited: 120407
Ja uskallan väittää, että osaan asiani.
http://paniikkihairio.fi/ota-yhteytta/