Haave on jotain mitä haluaisit, mutta jonka saavuttaminen ei ole ainakaan kokonaan sinun päätettävissäsi eikä hallittavissasi. Se on vain toive – joka saattaa toteutua…
Tavoite sen sijaan on jotain minkä saavutat – jos ponnistelet. Saavutettu tavoite vie sinua kohti haavettasi, jos se tavoite on sinun omasi, eikä osa jonkun muun haavetta.
Haaveen on oltava jotain suurta, sellaista jonka saavuttamienen olisi suurenmoista, mutta joka vaatii paljon työta. Se on mahdollisuus. Sen on oltava suurta siksi, että pieni haave ei motivoi riittävästi että todella haluat ponnistella, etkä ainoastaan halua, vaan otat käytännön askeleita, huolimatta pienestä tuskasta.
Tavoitteen on paras olla sellainen minkä kokolailla varmasti saavuttaa – kunhan ponnistelee jonkin verran nyt – eikä tulevaisuudessa. Tavoitteet kannataa asettaa sellaisiksi, että ne vievat sinua kohti haavetta, eikä se saa siksi olla myöskään liian helppo.
Mieti mikä on sinun iso haaveesi, se tähti jonka haluaisit saavuttaa. Kirjoita se ylös- ja pistä sitten jonnekin piiloon tai ainakin syrjään. Jättihyppäys sinne tähteen ei ole ensimmäinen asia minkä teet. Jos mietit vain haavetta, niin lamaannut.
Ensimmäinen tavoite on päättää mikä on ensimmäinen tavoite! Toinen tavoite on kirjata se ylös…ja alkaa ponnistella sitä kohti.
Terapiassa kaytan SMART (suomeksi ’fiksu’) tavoitteen asettelua. Se menee lyhyesti sanoen näin, käyttäen tässä yliapainoisen mahdollista tavoitteen asettelua esimerkkinä:
Tavoitteen pitää olla
- Spesifinen, siis ei näin: tavoite on olla terve ja laiha, vaan: pudotan painoa 5 kg – ½ kiloa viikossa, lenkkeilemällä ja syömällä lanttua.
- Mitattavissa oleva (punnitset joka viikko) jotta nähdään kun se on saavutettu
- Realistinen – ei siis: ’olen kehonrakennuksen Suomen mestari ensi vuonna’, vaan realistinen sinulle ja olosuhteesi huomioon ottava
- A(acievable) eli saavutettavissa oleva, eli älä ota liian korkeaa askelta, se vain vie rohkeuden.
- T(ime) Milloin, Mihin mennessä?eli esimerkissä 1/2 kiloa viikossa.
(Hups! meni nuo A ja R väärinpäin 😀 no, en viitsi enää vaihtaa…), nyt se on SMRAT, olkoon…
Otetaan esimerkki esiintymisjännityksen alueelta:
Haaveesi on tulla esiintyjäksi joka tienata elantosi puhumalla suurille yleisöille. Työ on haastavaa ja vähintäänkin mielenkiintoista – eli juuri sellaista mistä haaveilet! Jos esiintyminen kuitenkin jännittää lujasti ja koet kaikenlaista paniikinomaista kun puhut pienellekin porukalle – ja siksi välttelet tai viivyttelet tilanteita ja mahdollisuuksia, niin haave voi tuntua mahdottomalta. Et siis ota käytännän askeleita, eli saavuta tavoitteita. Mutta se on silti mahdollinen!
Aluksi pitää asettaa SMART tavoitteet.
Älä siis (heti) tavoittele tähtiä taivaalta vaikka se on unelmasi. Sinnepäin kyllä ollaan menossa…Tee suunnitelma tavoitteista, kuin portaista, jotka vievät sinut sinne kohti tähtiä. Jokaisen askelman pitää olla oikea askel joka on otettava, joka vie eteenpäin ja ylöspäin, joka vaatii sinua ponnistelemaan ja sietämään jonkin verran ahdistusta, mutta sen pitaa olla myös realistinen ja saavutettavissa oleva.
Kun oleat saavttanut yhden askeleen (tavoitteen) niin älä katsele vielakään tähtiin, vaan katso TAAKSE ja onnittele itseäsi siitä, mitä saavutit!
Tavoite voisi olla siten SMART ajattelun mukaan:
- Pidän puheen puolisolleni 5 minuuttia, aiheesta XYZ, ilman muistiinpanoja. Tänä iltana.
- Pidän saman puheen yhdelle kaverille. Ensi lauantaina
- Pidän saman puheen puolisolle, kaverille ja kolmelle muulle, viikon kuluttua lauantaina klo …
- Lisää samanlaista…
- Lisää samanlaista…
- liittyn työvaenopiton puhepiiriin (milloin) ja pidän puheen siellä tunemattomille ihmisille aiheesta XYZ, 10 minuuttia…
- Puhe Klubille X, silloin ja silloin, aiheesta se ja se, käyttäen lunttilappua…
jne.idea on kai aika selvä ja yksinkertainen? Pointti on siis se, etta asetat sellaisia tavoitteita jotka
- vaativat ponnistelua, mutta
- ovat saavutettavissa aikataulussa ja suhteellisen pian
- vievat sinua aina kohti sita unelmaa, ei ole mitään järkeä unelmoida (puhe)esiinymisestä ja tavoitella lääketieteen tohtorin hattua vain siksi, etta joku muu haaveilee sinun olevan lääkäri. (tämä esimerkki tuli mieleeni koska kerran hoidin onnetonta lääkäriä jolla oli tämä dilemma)
Kun sitten saavutat tavoitteen – sen pienen, niin mitä luulet, etta tapahtuu itseluotamuksellesi? Se saa pienen nosteen. Ei ehkä massiivista, mutta suunta on oikea.
Lisäksi: koet iloa ja onnistumisen tunnetta…ja ennen kaikkea, olet saanut kokemusta joka on arvokas apu ja vie sinua kohti unelmaasi.
Pointti ei ole edes se, että saavutako koskaan sen unelman 100% : itse matka sinne on palkitseva!
Ari
Lisää vinkkejä esiintymisjännityksen, esiintymispelon, sosiaalisen ahdistuksen kanssa pärjäämiseksi vaikkapa artikkelissani:
http://paniikkihairio.fi/esiintymisjannitys-julkisen-puhumisen-pelko-kuolemaakin-pahempi-pelko/
tai
Ujous itseluottamus ja sosiaalinen ahdistus
tai ryhmä Itseluottamus ja esiintymisjännitys