Hiukan asiaa aiheesta sosiaalisten tilanteiden pelko, jännittäminen, ahdistus ja murehtiminen…ja niihin liittyvästä paradoksista. Asiaa ennen kaikkea siitä, miten ahdistuksesta pääsee.
Haluatko lopettaa turhan ja liiallisen huolestuneisuuden ja murehtimisen? Tai haluatko lopettaa sosiaalisen ahdistuneisuuden, kuten esiintymisjännittämisen tai sosiaalisten tilanteiden pelon? Haluatko samalla lopettaa sosiaaliseen jännittämiseen liittyvät pelot, kuten punastumisen pelon ja mokaamisen pelon? Ja haluatko pystyä olemaan oma itsesi kun olet porukassa ilman jännitystä ja pelkoa häpeään joutumisesta?
Mitä on sosiaalisten tilanteiden pelko?
Sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus liittyy kritiikin tai arvostelun kohteeksi joutumisen pelkoon. Nöyryytetyksi tuleminen ja häpeään joutuminen pelottavat ja näihin liittyy lähes aina se pelko, että oma jännitys ja ahdistus näkyy muille. Nämä pelot voivat olla osittain tiedostamattomia ja ne ovat lähes aina epärealistisia tai liioiteltuja. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät keskittyvät heille ahdistavissa tilanteissa korostuneesti omaan itseensä, selviytymiseensä ja oireidensa seuraamiseen.
Mikä on liiallista murehtimista?
Murehtiminen on liiallista ja turhaa silloin, kun et voi asialle mitään. Ja myös silloin kun voit tehdä jotain, mutta tekemisen sijasta tai sen lisäksi murehdit. Murehtiminen on kuluttavaa. Se vie voimia, eikä oikeasti ratkaise ongelmia joista murehdit. Olet vain turhaan huolissasi jostakin asiasta joka ehkä saattaa tapahtua, tai sitten ei. Tiedät, että murehtiminen etukäteen ei asiaa auta, mutta tuntuu mahdottomalta lopettaa murehtiminen ja asian vatvominen. Murehdit asiaa kolme kertaa: etukäteen, silloin kun- tai jos – se tapahtuu ja kolmannen kerran jälkikäteen. Jos asia ei ollenkaan tapahdukaan, olet silti murehtinut ja aiheuttanut itsellesi ahdistusta. ”Varmuuden vuoksi”. Toisaalta jos se tapahtuu, niin auttoiko etukäteen murehtiminen? Joka tapauksessa murehtimalla varmistat vain yhden asian: Olet aina ahdistunut. Murehtia voi mistä vain ja monet ovat spesialisteja vaihtamaan murehtimisen aiheen yhdestä toiseen. Joskus murehditaan työtä rahaa ja terveyttä, toisinaan onnettomuuksia ja läheisten turvallisuutta. Sota on hyvä murehtimisen aihe, kuten myös onnettomuudet. Samoin omat mahdolliset epäonnistumiset ja töppäilyt vaikkapa sosiaalisissa tilanteisessa. Tästä päästäänkin eteenpäin sosiaaliseen jännittämiseen. Punastuminen porukassa tai jonkinlainen munaaminen ovat monelle ahdistava kauhun paikka, julkinen esiintyminen painajainen.
Miksi koet sosiaalisten tilanteiden pelkoa?
Eli, entä sosiaalisten tilanteiden pelko – tai jännittäminen? Mikä pitää pelkoa ja ahdistusta yllä? Pelkääätkö punastumista tai sosiaalista mokaamista, arvostelua tai jotain muuta sosiaaliseen tilanteeseen liittyvää? Monet kertovat pelkäävänsä pääasiassa sitä, että heidän jännittämisensä näkyy selväsi ulospäin. He pelkäävät eniten omia oireitaan jotka näkyvät. Jännittäminen voi omissa kauhukuvissa näkyä hikoiluna, vapisemisena ja käsien ja äänen tärinänä, punastumisena ja niin edelleen. Kauhua lisää pelko siitä, että ei pystykään sanomaan mitään järkevää, menee ’lukkoon’ ja sitten jotenkin töppää oman ”suorituksensa” tai ”esiintymisensä”. Pistin suorituksen ja esintymisen lainausmerkkeihin, koska useimmissa sosiaalisissa tilanteissa ei ole kyse varsinaisesta suorittamisesta tai esiintymisestä. Jotkut pelkäävät enemmän sellaisia oireita jotka eivät välttämättä näy ulospäin, mutta tuntuvat itsestä pelottavalta, kyten sydämen tykytys ja huimaus.
Varsinainen esiintyminen ja julkinen puhuminen ovat oma lukunsa. Mutta sosiaaliselle jännittäjälle jokaisesta sosiaalisesta tilanteesta tulee suorittamisen paikka, näytön paikka. Silloin koetat suorittaa oikein tosissasi. Ja kun koetat suorittaa oikein tosissasi, niin jännittäminen ja epäonnistumisen pelko tietenkin kasvavat. Ahdistuksen ja jännittämisen oireet –kuten punastuminen- lisääntyvät. Eli kun koetat suoriutua pakonomaisesti, koetat olla punastumatta, niin juuri silloin pelkäämäsi tapahtuu: punastut ja vapiset etkä saa sanaa suustasi, tai siltä ainakin tuntuu. Paniikki kasvaa ja pian et voi muuta ajatellakaan kuin ’mokaamistasi’ ja sitä, että kaikki näkevät…
Murehtiminen ja sosiaalisten tilanteiden pelko estävät elämästä
Jatkuva murehtiminen ja huolissaan oleminen – ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat elämää rajoittavia ongelmia kenelle tahansa. Jos koetat tehdä työtä tai opiskella samalla kun olet huolissasi jostain mikä voi mennä pieleen tai ahdistut sosiaalisista tilanteista, niin ongelma voi paheta ja rajoittaa työsi tekemistä ja työssä edistymistä. Valtavasti energiaa menee ahdistuksen oireiden kanssa painiskeluun ja murehtimiseen. Energia pitäisi ohjata työn suorittamiseen eikä ahdistuksen voittamiseen ja siihen keskittymiseen.
Voidaanko sosiaalisten tilanteiden pelko ja murehtiminen voittaa?
Kysyin alussa, että haluatko lopettaa jatkuvan murehtimisen – tai sosiaalisen jännittämisen ja siihen liittyvät pelot, kuten punastumisen pelon.
Molempia ongelmia yhdistää ainakin se, että mitä enemmän koetat taistella sitä vastaan, sitä enemmän ahdistut. Kun murehdit, niin varmaan murehdit myös sitä, että murehdit. Kun pelkäät sosiaalista tilannetta, esiintymistä ja vaikkapa punastumista, niin juuri silloin ahdistut lisää.
Molempia ongelmia voidaan hoitaa. Molemmista ongelmista pääsee eroon.
Resepti on yksinkertainen, mutta vaikea noudattaa.
Kun kerran ahdistusta ja oireilua vastaan taistelu, kuten vaikka se, että koetat jotenkin naamioda punastumisesi, tai vaikka se, että välttelet sosiaalisia tilanteita ei auta, vaan pahentaa pelkojasi niin kannattaa toimia päinvastoin kuin mitä vaistosi kehottaa.
Eli: murehtimisen sijaan, anna asian olla ja keskity muuhun. Suorita työsi askel kerrallaan. Ratkaise asiat yksi kerrallaan, puutu niihin asioihin jotka voit ratkaista – ja jätä muut murehtimatta. Hyväksy epävarmuus. Sosiaalisen tilanteen välttämisen sijaan osallistu. Etukäteen suorittamasi pelkäämisen ja asian vatvomisen ja pyörittelyn sijaan tee päinvastoin: Älä vatvo, äläkä koeta suorittaa niin täydellisesti. Älä koeta sanoa jotain hienoa ja hienosti tai oikein. Älä koeta olla punastumatta. Kyseenalaista pelkosi: ehkä punastumien ei olekaan loppujen lopuksi niin vaarallista kuin ajattelet. Ehkä et edes punastu niin pahasti kuin luulet. Älä tarkkaile itseäsi, vaan tarkkaile ulkopuolista maailmaa…
Tehokasta apua on tarjolla.
Koska noiden yksinkertaisten neuvojen noudattaminen on usein mahdotonta siinä vaiheessa kun ahdistaa ja jännitää ja pelottaa, ja koska pelot – vaikka usein epärealistisia- tuntuvat niin todellisilta tarvitaan usein meitä terapeutteja. Minä olen auttanut satoja ahdistuksesta ja paniikista kärsiviä pääsemään ongelmastaan juuri tuollaisella paradoksaalisella terapialla. Sosiaalisen jännittämisen hoitaminen – pelosta ja ahdistuksesta eroon pääseminen – ja murehtimisen lopettaminen ovat mielialueitani. Terapia jota käytän perustuu voimakkaasti koulutus ja kokemustaustaani -kognitiiviseen ja käyttäytymisterapiaan (Cognitive and Behavioural Therapy). Olen Britanniassa laillistettu CBT, eli kognitiivinen ja käyttäytymisterapeutti. Olen kokemusteni perusteella kehittänyt oman tehokkaan ohjelman sosiaalisen ahdistuksen voittamiseksi. Olen nimittänyt terapiani ”Paradoxical CBT”, Paradoksaalinen KKT.
Paradoksaalinen terapia.
Paradoksaalinen kognitiivinen käyttäytymisterapia on järjestelmällistä lyhytterapiaa missä ongelmia ei vatvota. Ahdistuksesta tai paniikista ja peloista ei ainoastaan puhuta. Terapiassa kääritään hihat ja aletaan muuttaa ajatteluasi ja reagontitapojasi. Olet ehkä tutustunutkin jossain määrin paradoksaalisen tyerapiaan –jo olet käynyt läpi paradoksaalisen kurssini paniikkihäiriön voittamiseksi. Siinä kohteena on paniikkihäiriö, mutta murehtimiseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon käytetään samalla tavalla paradoksaaleja menetelmiä. Asioita tehdään –toisella tavalla kuin ennen.
Työpajoja ja yksilöterapiaa
Kokeile yksilöterapiaa tai ilmoittaudu yhdelle sosiaalisen jännittämisen voittamisen työpajalle. Sosiaalisen jänittämisen voittamisen työpajoja pidetään Syyskuussa Tampereella. Työpaja toteutetaan pienryhmänä ja minä toimin sen vetäjänä, terapeuttina ja ohjaajana. Työpaja on todellinen tehohoito sosiaalista jännitämistä ja ahdistusta vastaan. Kurssilla tavataan yhden tai kahden päivän aikana ryhmänä ja sen jälkeen pidetään yhteyttä 4 viikon ajan netin välityksellä.
Lue myös:
http://paniikkihairio.fi/5-kikkaa-milla-paaset-punastumisen-pelosta/
Kysy lisää sivulla: varaa terapiaa.
http://paniikkihairio.fi/ota-yhteytta/