Nosta itseluottamustasi ja lopeta esiintymiskammo kertaiskulla – ainakin näennäisesti

bigstock-Sewn-Mouth-35966338

Haluaisiko olla itsevarmempi? Millaisissa tilanteissa? Esimerkiksi esiintymisessä? Sellaisissa tilanteissa missä pitäisi jotenkin suoriutua toisten arvioivan katseen alla? Tuntuuko, että suorituskykysi laskee rajusti kun olet huomion keskipisteenä, tai kun pitäisi puhua porukalle,  jollekulle joka on pomon asemassa, korekeasti koulutettu, erityisen puoleensa vetävä…tai vaikka pitää esitelmä yleisölle?

Eikö olekin naurettavaa, että juuri tuolloin, kun pitäisi antaa parastaan, muuten ehkä hyvinkin sujuva kielemme kangistuu, ajatukset puuroutuvat, hiki alkaa helmeillä otsalla ja pyörryttää…jolloin seurauksena on se, että ainoa mihin pystymme keskittymään on juuri tuo ahdistus, hermostuneisuus…ja suorituskyky laskee kuin lehmän häntä! Kotona ja tuttujen kavereiden kesken olet kuin lavakoomikko, mutta toisissa tilanteissa – niissä tilanteissa missä esiintymisesi todella merkitsee jotakin; ratkaisee saatko työpaikan, tai unelmien seuralaisen…jumitut! Argh!

No, pistän tähän yhden vinkin asian korjaamiseksi. Yksi vain, olkaa hyvä…oletko valmis:

Paranna itseluottamustasi!

’Mitä, paranna itseluottamustasi? Oletko hullu’? Sanot, ’juuri sehän on ongelma, että en pysty parantamaan XZXX! Itseluottamustani!’

Oikein, ja siksi paljastan yhden salaisuuden mitä en mielelläni korosta blogissa, missä ei ole tilaisuutta selvittää asiaa kunnolla, koska se sekoitetaan helposti asiaan minkä aina tuomitsen terapiassani: suojaa hakevaan käyttäytymiseen. Mutta oikein tehtynä ja oikeassa tilanteissa tämä on tehokas keino itseluottamuksen parantamiseksi, juuri edelläkuvailluissa ’sosiaalisissa’ tilanteissa, eli tilanteissa missä itseluottamuksesi romahtaa, kun olet huomion keskipieteenä.

Muistat ehkä, että kognitiivisessa terapiassa – ja paradoksaalisessa kurssissani- tunnistetaan haitalliset noidankehät jotka tulevat kielteisisä ajatuksista ja suojaa hakevasta käyttäytymisestä. Tähän tapaan:

  1. Ajattelet: ’en osaa sanoa mitään järkevää ryhmässä’
  2. Tulee vieraita ja hermostut koska pitäisi seurustella.
  3. Olet hiljaa, tai mietit huolella mitä ja miten sanot ennen kuin avaat suusi…
  4. Ajattelet: ’en osaa sanoa mitään järkevää ryhmässä’.

Useimmille tämä kehä on järkeenkäyvä. Kielteinen ajattelu saa aikaan kielteisen tunteen ja sitten kielteisen toiminnan joka pitää ongelma-ajattelua yllä (ja pahentaa sitä).

Mutta kehä toimii itseään vahvistavasti myös toisinpäin!

Aivan niinkuin ongelma-ajatteluun regoiva käyttäytyminen lisää ahdistusta ja vahvistaa kielteistä ajattelua, niin toisenlainen, päinvastainen käyttäytyminen vähentää ahdistusta – ja kielteistä ajattelua (aluksi ahdistus lisääntyy koska teet jotain mitä pelkäät)

Temppu on se, että katkaiset kehän – ja käännät sen pyörimissuunnan tuosta kohdasta 3, eli käyttäytymisestä –silti, vaikka pelottaa, eli jo ennenkuin edes uskot muutoksen mahdollisuuteen. Huomaa, että aluksi et ajattele erilailla. Et ainakaan usko erilailla kyvyistäsi. Mutta teeskentelet. Tai paremmin: esiinnyt ‘ikään kuin’. Toimit ikäänkuin uskoisit olevasi rento ja itsevarma puhuja ja seurustelija. Niinkuin näyttelijä lavalla.  Ja kuten sanottu, myös ahdistus –aluksi- lisääntyy, tottakai: sinä teet jotain mitä olet pelännyt ja vältellyt. Mutta onnistumisen kokemusten myötä uskomuksesi alkavat muuttua positiivisemmiksi – ja ahdistus alkaa vähetä.

Huomaathan, että tämä on täysin eri asia, kuin että koettaisit piilotella jännitystä tai ahdistuksen oireita, kuten punastumista! Tämä olisi haitallista ‘teeskentelyä, jota luultavasti harjoitat normaalisti. Et piilottele mitään, vaan päinvastoin: lasket kaikki suojavarustukset ja annat palaa!

Eli kehä menee sitten näin:

  1. Ajattelet: ’en osaa sanoa mitään järkevää ryhmässä’
  2. Tulee vieraita ja hermostut koska pitäisi seurustella.
  3. Juttelet ja panet itsesi peliin spontaanisti, vaikka ahdistaakin vimmatusti! (näyttelet)
  4. Ajattelet: ’Ei se ollut ihan niin paha’

Jotta voit oikeasti tehdä tämän ’teeskentely’ tekniikan tehokkaasti sinun pitää harjoitella ensin suhteellisen turvallisessa ympäristössä, ehkä luotettavien ystävien kanssa, sitten vaikeammassa paikassa, vaikeuttaen haastetta asteittain.

Lisäksi on hyödyllistä aivan aluksi kuvitella tilanne missä haluaisit ’esiintyä’ rentona. Kuvittele miltä näyttäisit, vaikkapa jos olet tulossa huoneeseen missä ryhmä työkavereita juttelee keskenään. Normaali käyttäytymisesi olisi hiippailla hiljaa ja huomaamatta sisään ja olla näkymätön jossain taustalla. Tällä kertaa kuvittelet miltä näyttäisi jos et jännnittäisi. Mieti:

Millaisessa asennossa seisoisit? Miten kävelisit? Mitä tekisit? Jos vaikka seisot suorana ja otat katsekontaktin henkilöön jolle puhut, niin se helpottaa kanssakäymistä välittömästi ja vie huomiosi pois omasta itsestäsi ja jännityksestäsi. Huomaat pian, että suoriudut paremmin.

Olen tehnyt tämän harjoituksen monia kertoja potilaitteni kanssa. Tietenkin terapiassa suunnittelmme sen yksityiskohtaisesti ja käytän yleensä viedokameraa apuna, mutta voit kokeilla testata myös itseksesi, että mitä tapahtuu suorituskyvyllesi kun esiinnyt ikään kuin olisit jo ‘rentoreino’…

Sosiaalista ahdistusta pitää yllä moni asia, kuten huono itsetunto (ei aina), kielteiset ajatukset itsestä, haitalliset ja kankeat oletukset sosiaalisesta tilanteesta, sisäänpäin kääntynyt huomio, turvakäyttäytymiset…ja tämä on vain yksi tekniikka, mutta helppo kokeilla ilman terapeuttiakin, ainakin jossain määrin. Kokeile vaikka leikkimielellä!

Kategoriassa Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *