Pakko-oireinen häiriö eli OCD – mitä se on?

Mitä on pakko-oireinen häiriö, eli OCD?

Pakko-oireinen häiriö (Obsessive Compulsive Disorder; OCD) on ’neuro- behavioraalinen’ ahdistus-ongelma josta miljoonat ihmiset kärsivät läpi elämänsä – usein turhaan, sillä se on voitettavissa. Ja jopa nopeasti. Mutta mitä se OCD, eli pakko-oireinen häiriö sitten on? Käytän seuraavassa vaihtelevasti ilmaisuja OCD ja pakko-oireinen häiriö, ne tarkoittavat samaa.

Pakko-oireinen häiriö ilmenee monella erilaisella tavalla 

Monet ajattelevat, että pakko-oireinen häiriö tarkoittaa vain pakonomaista, obsessiivista tarvetta pestä käsiä, tai tarkistaa helloja ja ovia kerta toisensa jälkeen – tai, että se on pakonomainen tarve pitää tavarat ja numerot ym. tietyssä järjestyksessä. Usein puhutaankin ‘obsessioista’ kun viitataan tuollaisiin ylenmääräisiin pesuihin, tarkisteluihin ja järjestyksen pitämiseen. Sanotaan, että joku on ‘obsessiivinen’ kun hän tekee noita asioita toistuvasti. Todellisuudessa pakko-oireinen häiriö voi ilmetä usealla erilaisella tavalla.  Pakko-oireinen häiriö, siis OCD, voi olla hyvin monimutkainen ongelmien vyyhti, se voi olla todella ahdistava ja turhauttava rasite kärsijälleen ja se voi tehdä elämästä rajoittuneen selviytymistaistelun. Monesti OCD johtaa pitkään jatkuesssaan lisäksi muihin ongelmiin ja sairauksiin, kuten masennukseen. Kirjoitan toisessa artikkelissa joistakin erilaisita OCD:n ‘alalajeista’, nyt keskityn hetkeksi kuvaamaan yleisellä tasolla ilmiötä nimeltä ‘OCD-Pakko-oireinen häiriö’.

Pakkoajatus-Pakkotoimi, eli obsessio – kompulsio

Pakko-oireiselle häiriölle ovat tyypillisiä tunkeilevat vastenmielisiksi tai pahoiksi koetut pakkoajatukset, impulssit ja muut obsessiiviset kokemukset sekä pakkotoimet. Pakko-oireinen häiriö täyttää siitä kärsivien mielen kaikenlaisilla ei-toivotuilla ajatuksilla ja mielikuvilla (yleisesti käytetään termiä ’pakkoajatus’.  Aina ei kyseessä kuitenkaan ole puhdas ajatus; ei-toivottu ajatus voi tulla vaikkapa ’impulssina’ jolloin voidaan nopeasti kokea ikään kuin kova tarve tehdä jotain joka kuitenkin on vastenmielistä tai pelottavaa ja mitä ei oikeasti halua. Pakkoajatus voi olla myös jonkinlainen mielikuva tai välähdys mielessä; siksi voidaan käyttää muitakin ilmaisuja kuin pakkoajatus, vaikka ’impulssi’ tai ’pakkomielle’).

Pakkoajatukset täyttävät mielen uhkan tunteella; valtavalla ja sietämättömällä ahdistuksella joka pakottaa tekemään -kärsijän omastakin mielestä- järjettömiä, toistuvia rituaaleja (pakkotoimi) joiden tarkoitus on lievittää uhkan tunnetta ja ahdistusta. Jos koet tuollaisia pakkoajatuksia -etkä silti suorita noita rituaaleja, uhka tuntuu kestämättömältä, tai ahdistus liialliselta – joten suoritat rituaalit uudestaan ja uudestaan. Pakoomaisesti. Tässä vaiheessa tekemäsi asia on siis pakkotoimi. Lopulta rituaalin/pakkotoimen suorittaminen itsessään muuttuu ahdistavaksi – vaikka sen tarkoitus oli helpottaa oloa. Syntyy yhä syvempiä ja sitkeämpiä ‘pakkoajatusten-pakkotoimien-ahdistuksen’ noidankehiä jotka alkavat orjuuttaa ihmistä. Ja ahdistus tuntuu loputtomalta.

Lyhyesti sanottuna:
Toistuvista pakkoajatuksista (obsessiot) seuraavat

  • lisääntynyt ahdistus jota seuraa
  • toistuvat pakkotoimet eli rituaalit (kompulsiot) joita seuraa
  • loputon ahdistus
  • Lopulta seurauksena voi olla masennusta, toivottomuutta ja ongelmia työssä ja ihmissuhteissa.

OCD -harvinainen?

OCD ei ole harvinainen vaiva. Noin yksi neljästäkymmenestä kärsii siitä. Tässä hiukan perspektiiviä:
Jos kotikadullasi asuu 400 ihmistä, niin todennäköisesti 10 heistä kärsii ongelmasta nimeltä OCD! Tai jos kaupungissasi asuu 40 000 ihmistä, niin 1000 kärsii pakko-oireisesta häiriöstä.

OCD on ovela

Pakko-oireisella häiriöllä on monet kasvot – niin monet kuin on siitä kärsiviä ihmisiäkin. Jokainen kuvaa oman pakko-oireisen ongelmansa ainakin jonkin verran eri tavalla. Pakko-oireinen häiriö on pirullisen ovela. Se muuttaa muotoaan. Kun luulit voittaneesi yhden sen juonista, se pakottaakin sinut ahdistumaan jostakin toisesta ’pakosta’. Et ollutkaan voittanut pakko-oireitasi, ne vain saivat uuden muodon…

OCD:n orjuudesta pääsee eroon!

Cognitive Behaviour Therapy (CBT), eli suomeksi yleisesti: Kognitiivinen ja Käyttäytymisterapia on tutkitusti tehokas  terapiamenetelmä OCD:hen. Tutkimusten mukaan seitsemän kymmenestä CBTtä saavista (kokeneen terapeutin antamana) hyötyvät CBTstä yksin – tai CBT:n ja lääkityksen yhdistelmästä. Ne jotka hyötyvät CBTstä kokevat keskimäärin 70-80% oireiden vähenemisen. Tutkimukset osoittavat, että yksi CBT:n ydinmenetelmä, ERP (Exposure and Response Prevention), eli suomeksi suurinpiirtein: ‘altistus ja reagonnin esto’ menetelmä toimii jo yksistäänkin tehokkaasti. Jos haluat tutustua joihinkin tutkimuksiin, niin vieraile sivustollani

wwww.ocd-clinic.com

OCD orjuudesta voi päästä jopa 1-3 viikossa! INTENSIIVIterapia:

Olen kokenut ja BABCP:n hyväksymä CBT terapeutti. Kehitin kokemusteni pohjalta uuden, INTENSIIVIterapian. On tosiaan mahdollista päästä ongelmasta nimeltä OCD, eli pako-oireinen häiriö, jopa viikossa. Onpa ongelmasi sitten pakkoajatukset, kuten väkivaltaiset tai vääräksi koetut seksuaaliset pakkoajatukset -tai tarkistelun pakko, pakonomainen pelko vahingon aiheuttamisesta, pakonomainen tarve peseytä liiallisesti…niin noiden pakko-oireiden orjuudesta voi päästä nopeasti. Pääseekö OCDsta kokonaan? Ollan rehellisiä: todennäköisesti ei, mutta oireiden vaikutus ja ahdistavuus saadaan kuriin. Pelko saadaan lievitettyä. Pakkoajatusten vaikutus saadaan muutettua: pakkoajatukset eivät enää pelota sinua, ja niiden esiintyvyys samalla vähenee. OCD:n ei todellakaan tarvitse rajoittaa sinun elämääsi. Käypä katsomassa INTENSIIVIterapiasta sivullani:

www.ocd-clinic.com

 

Kategoriassa Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *