Pitäisikö pitää puhe?
Oletko huomion keskipisteenä?
Mieleen vyöryy kaikenlaisia kielteisiä ajatuksia:
– jos näkyy jännityksen oireita?
– jos alkaa punastua?
– jos alkaa hikoilla?
– jos alkaa suoli toimia?
– jos käsien tärinä lisääntyy – ja näkyy?
– jos taas jännitän liikaa
-jos oireet näkyvät, minua pidetään tyhmänä
-jos en koskaan pääse tästä ahdistuksesta ja niin edelleen
Asia, jonka pitäisi olla vain mukavaa kaikille, kääntyy ahdistavaksi – ja voi lisätä stressiä – ja verenpainetta – ja lisätä ahdistusta.
Sitten tulee tehtyä kaikenlaista, että mitään pahaa ei tapahtuisi –
että jännitys ja ahdistus ei näkyisi–
punastumista yritetään peitellä
puhutaan lyhyemmin tai nopeammin – jotta päästäisiin tilannetta pian pakoon, murehditaan kaikkea mahdollista etukäteen – joka voi taas mennä pieleen – ja taas minua pidetään tyhmänä.
Voi olla,
että koko tilannetta tulee välteltyä.
Jotakin tehdään
- että sitä sosiaalista katastrofia ei tapahtuisi,
että ahdistus ei taas nousisi,
että minua ei pidettäisi tyhmänä –
jotakin tehdään, että oltaisiin varmoja, kontrolloidaan
Ja keskitytään –
sellaisen ongelman välttämiseen
mikä ei ole asian ydin, eikä ehkä edes totta, se ei ole todellinen ongelma
(Olet mahdollisesti lukenut joitakin aikaisempia artikkeleitani, joissa kerron miten CBT:ssä nähdään ongelmat).
Keskitytään itseen, mahdollisiin oireisiin ja omaan oloon, omaan jännitykseen. Vaikka pitäisi keskittyä asiaan – ja yleisöön.
Mutta ei etsien todisteita pelon puolesta, vaan vastaanottavaisia kasvoja.
Tätä me opimme CBT istunnoissa
Annetaan oireiden tulla – ja annetaan epävarmuuden olla.
Opitaan, että:
– Usein oireet eivät ole niin pahoja kuin luullaan
– Yleisöä ei yleensä kiinnosta se, oletko jännittynyt
– vaan asia, aihe, eivätkä he yleensä seuraa sinua, vaan sitä mitä aiot sanoa.
Kognitio on kaikkea mitä päässä liikkuu;
ajatuksia, muistoja, oletuksia, erilaisia ajatuksia, joista osa on totta – ja osa vääristynyttä.
– Ne ajatukset ja tulkinnat aiheuttavat joka tapauksessa tunteita,
ja ne voivat siis aiheuttaa mm jännitystä tai ahdistusta, juuri silloin kun ei pitäisi.
Käyttäytymispuoli on ehkä helpommin itseään selittävä
– jotakin tehdään, jotta sitä pahaa (jota on juuri ajatellut-) ei tapahtuisi.
Molempia – tulkintoja
muutetaan siihen suuntaan kuin halutaan – ja voidaan.
CBT on muutosterapiaa. Tässä tapauksessa sen menetelmiä käytetään hyväksi.
Se ei ole eri tekniikoiden hankkimista, jotta ei tulisi tehtyä mokaa, eikä se ole positiivista ajattelua –
Se on realistista ajattelua ja hyödyllistä toimintaa.
Ja tavoitteita saavutetaan.
Kysy lisää
koulutuksistamme, ahdistuksen voittamisesta CBT keinoin, CBTstä, terapiasta – tai mistä vain.
Yhteystiedot