www.paniikkihairio.fi
Mitä on pakkotoimi? Entä pakkomielle? Pakkoajatus? Jos kärsit OCD:sta (pakko oireinen häiriö) saatat kokea tuskaa ja kauhua pakkomielteitten, pakkoajatusten ja muiden kokemiesi pakkojen eli ns. obsessioiden takia.
Pakkoajatus ja pakkomielle
Pakkoajatus voi olla irrallinen ajatus tai mielikuva esimerkiksi siitä, että teet jotain järjetöntä: “ajan autolla tuon mummon yli” tai muuta samankaltaista. Tuo ajatus tai mielikuva on tietenkin ahdistava ja pelottava. Pakkoajatus on joskus myös nopeana koettu impulssi eikä selkeä ajatus. Impulssi on tunne siitä, että jotain (epämiellyttävää) on melkein tarve tehdä. Et oikeasti halua tehdä sitä, mutta tuntuu kuin ‘nyt tulee tehdyksi’. Tuo impulssi, joka ei ehkä edes ehdi muodostua selkeäksi ajatukseksi on vielä pelottavampi kuin selkeämpi ajatus koska siihen usein liittyy voimakkaasti pelko siitä, että kontrolli menee. Yhteisesti näistä pakonomaisista ajatuksista käytän tässä nimeä pakkoajatus. Pakkoajatus sitten tulkitaan pahaksi tai vaaralliseksi. Kun pakkoajatus on huomattu, tulee ymmärrettävästi uusi tarve, ‘pakkomielle’: tästä on päästävä!
Pakkotoimi
Teet luultavasti mitä tahansa vain voit päästäksesi pakkoajatusten (obsessioiden) aiheuttamasta ahdistuksesta ja epämukavuuden tunteesta – tai ainakin lievittääksesi sitä. Ja sehän on ymmärrettävää, kukapa ei haluaisi lieventää pelkojaan ja ahdistustaan ja epämukavuuden tunnetta. Kun sitten teet jotakin pakonomaisesti lievittääksesi oloasi, kyseessä on pakkotoimi.
Miksi järkevä ihminen pesee itseään suihkussa kolme tuntia päivässä, tai laskettelee mielessään joitakin pakkosanoja puoli tuntia ennen jokaista työtehtäväänsä – vaikka koko prosessi vaivaa häntä itseään, vaikeuttaa töitä ja ihmissuhteita – ja aiheuttaa lisääntyvää ahdistusta…mitä hän käytöksellään hakee ja mitä saavuttaa, ja ennen kaikkea: miten tuosta kierteestä pääsee eroon.
Obsessiot, eli pakkomielteet ja pakkoajatukset ovat ’pakkoja’ juuri siksi että ne koetaan vastenmielisinä ja pakkoina – eikä niitä pakkoja kukaan halua ajatella ja tuntea.
Epävarmuuden sietämättömyys voi aiheuttaa pakkomielteen
Yksi epämukavuuteen liittyvä OCD piirre on, että koet epävarmuutta. Et ole varma, että tuliko jokin asia sanottua, tehtyä, ajateltua juuri oikein tai riittävästi – niin, että tuntisit tehneesi sen oikein. Jos et koe tehneesi sitä oikein, se on ehkä tehty väärin! Et saa rauhaa, vaan ajattelet ja koet sitä pakkomiellettäsi uudestaan ja uudestaan. Ja sinusta tuntuu, että pakkomielteestä tai pakkoajatuksesta – tai siihen liittyvästä tunteesta on päästävä! Kyseessä ei ole rationaalinen ajatus, vaan tunne. Tunne siitä, että asia on jotenkin kesken, on vain yksi obsessio, pakkomielle.
Jos et tunne saavuttaneesi varmuutta sisäisesti -omassa päässäsi – käännyt jonkun muun puoleen saadaksesi varmuuden. Tuo joku muun on yleensä läheinen tai se voi olla, vaikka lääkäri, tai netti. Kun läheinen työlääntyy jatkuviin varmistelun hakemisiisi, eikä jaksa enää vakuutella sinulle, että kaikki on hyvin ja että pakkomiellettä ei tarvitse seurata, tai hän ei osaa auttaa, käännyt internetin puoleen. Netistä voit saada toisinaan vakuuttelua ja haluamiasi vastauksia – mutta ainakin yhtä usein sellaisia vastauksia -tai epäilyjä – mitä pelkäät. Internetin lisäksi ehkä otat toistuvasti yhteyttä lääkäriin, varsinkin jos obsessiosi koskevat terveyteen liittyviä pelkoja. Kirjoitan tästä lisää muissa artikkeleissa.
Kun sitten et enää kestä pakkoajatustasi tai pakkomiellettäsi annat periksi. Alat toimia jotenkin, pakonomaisesti, jotta olotila helpottuisi, jotta pääsisit eroon pakkoajatuksesta tai pakkomielteen aiheuttamasta epämiellyttävästä tunteesta.
Kyseessä on nyt varmistelun ja varmuuden hakemisen – vakuuttelun – pakkotoimi, eli kompulsio. Pyrit 100 % varmuuteen – tai ainakin riittävältä tuntuvaan varmuuteen jostakin.
Kun mielesi ei enää anna haluttua tunnetta varmuudesta, sinä haet varmuutta jostain -mistä tahansa- muualta. Varmuuden tunne luodaan usein sitten keinotekoisesti – suorittamalla jotakin asiaa toistuvasti, pakonomaisesti -kunnes tuntuu ’oikealta’. Tässä tapauksessa pakonomainen varmistelun hakeminen on se pakkotoimi.
Vaikka tuo pakonomainen toistuva varmuuden tunteen luominen lievittää ahdistusta tilapaisesti, se ilo on lyhytikäinen. Lievittynyttä ahdistusta seuraa pian uusi tarve jälleen saada varmistelua, vakuuttelua – ja varmuutta. Tuntuu, että on pakko saada varmistelua. Vakuuttelun tarve ja sitä seuraava varmistelun hakeminen aiheuttaa riippuvuutta. Tästä seuraa se, että suoritat entistä enemmän pakonomaisia toimiasi – ja ahdistut uudelleen ja uudelleen, vaikka tavoitteesi oli nimenomaan lievittää pahaa oloa. Tätä strategiaa millä koetat tukahduttaa pakkomielteesi, tai päästä eroon pakkomielteestäsi tai sen aiheuttamasta ahdistuksesta käyttävät käytännössä kaikki, jotka kärsivät OCDsta ja muista OCD:hen liittyvistä obsessiivisista ahdistusongelmista, kuten terveysahdistuksesta ja vaikkapa depersonalisaatiosta.
Ahdistut lisää, kun pyrit varmuuteen!
Myös ihmiset, jotka kärsivät esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta eli sosiaalisesta ahdistuksesta hakevat toistuvasti vakuuttelua lievittääkseen ahdistustaan ja pelkojaan.
Miksi vakuuttelun ja varmistelun hakeminen on sitten niin ongelmallista ja koukuttavaa?
Siksi, että hakemalla – ja saamalla- varmistelua sinä toistuvasti taot mielellesi seuraavan viestin: ”en pysty sietämään enkä kestä epävarmuutta. En pysty kestämään epävarmuuteen liittyvää ahdistuksen ja epämukavuuden tunnetta.” Niinpä toistamalla -varmuuden hakemisen pakkotoimeasi – opetat (emotionaalisen)mielesi ajattelemaan tähän tapaan: ”koska hän (siis sinä) joka kerta kohdatessaan tämän ajatuksen ja tunteen, jota hän pelkää, suorittaa nuo kaikki strategiat ja varmistelut, kyseessä oleva ajatus ja tunne on aivan varmasti vaarallinen! Minun (emotionaalisen mielen) on siksi oltava aina valppaana tuollaisen ajatuksen suhteen ja reagoitava aina ahdistumalla, kun huomaan sen saman ajatuksen…”
Lisäksi, kuten jo edellä todettu, varmistelun hakeminen aiheuttaa riippuvuutta. Aivan niin kuin kokaiini tai heroiini. Kun olet tottunut siihen, yksi kerta ei ole koskaan tarpeeksi. Muutaman kerran jälkeen haluat aina lisää. Toleranssi kasvaa kerta kerralta. Kun koetat lopettaa, koet vieroitusoireita, voit huonosti, ahdistut, olet väsynyt ja pahantuulinen. Selvästikin keinotekoinen varmuuden hakeminen on siis huono strategia, vaikka se antaakin tilapäisen lievityksen ahdistukseen. Se on pakkotoimi, joka pahentaa ongelmaasi. Ahdistus vain lisääntyy. Eikä varmuutta saavuteta.
Seuraavaksi kerron lisää OCDsta eli pakko oireisesta häiriöstä, OCDn eri teemoista, OCDn hoidosta, ahdistuksesta.
Tai jotain sinne päin. En ole ihan varma.
Oikeata terapiaa OCDhen – CBT:
Miten CBT liittyy ahdistuksen, tässä tapauksessa OCDn hoitoon?
CBT tulee sanoista Cognitive and Behavioural Therapy
– Suomeksi: kognitiivinen – ja käyttäytymisterapia.
CBT on
1. muutosterapiaa ja
2. lyhytterapiaa.
Muutos – tarkoittaa, että jotakin muutetaan!
Ei anneta pilleriä, joka poistaa ahdistuksen. (Sitähän OCDsat kärsivä yrittää)
–Vaan pillerin tarvetta muutetaan.
Lyhyt – tarkoittaa sitä, että ongelmia tai ahdistavia ajatuksia, tai terapiaa, ei ole tarkoitus jauhaa viikko viikon jälkeen – tai vuosi vuoden jälkeen. Sitä muutetaan mitä voidaan, ja sitä mitä halutaan – nopeasti.
Terapeuttinen tavoite on, että terapiaa ei tarvita!
CBTtä käytettiin perinteisesti masennuksen hoitoon. Huomattiin, että masennusta
(eri asia kuin suru) – ei aina aiheuta jokin tapahtuma – vaan usein sen tulkinta; tilanteen tulkinta; oman ajatuksen tulkinta; tulevaisuuden tulkinta.
Tietysti elämässä on masentavia tapauksia – mutta suru on eri asia kuin masennus.
CBTn keinoin alettiin ratkoa joitakin asioita, jotka lisäsivät surua, ja muuttivat sen masennukseksi. Alettiin huomaamaan, että tämä soveltuu muuhunkin kuin surun ja/tai masennuksen hoitoon, ja alettiin hoitaa erilaisia ahdistuksia myös.
Behavioraalisella työllä tarkoitetaan sitä, että muuttamalla joitakin käytöksiä voidaan pelkoja lieventää – tai voidaan huomata, että pelko olikin turha – tai liioiteltu – voidaan myös havaita, että tilanteesta selvitään paremmin kuin oli luultu.
OCD on ahdistushäiriö.
Ongelma ei ole, että jotain pahaa tapahtuu (voi tapahtuakin), ongelma on, että koetat olla aivan varma, että sitä pelättyä ei tapahdu – ja ahdistut – sitten teet jotain (pakkotoimia) asian hyväksi. Tai niin luulet. Ja ahdistus lisääntyy.
Lue edellä oleva uudestaan, siinä kerrotaan lyhyesti, mitä on OCD, mitä on obsessio ja mitä on kompulsio – ja miten ongelma pahenee – tai paranee.
CBT terapiassa muutetaan asioita.
Vaikka aluksi ahdistus voi lisääntyä – CBT on tehokasta.
INTENSIIVIterapia on – erittäin tehokasta. Ja nopeaa. Se ei ole aina helppoa. Mutta se on tehokasta.
Kysy lisää, tai tilaa terapiaa:
www.paniikkihairio.fi