Jokainen on ajoittain huolissaan jostakin aiheesta, sehän on osa normaalia elämää, mutta mitä on jatkuva obsessiivinen huolestuneisuus? Jatkuva (obsessiivinen = pakonomainen) huolissaan olo, huolestuneisuus ja asioiden murehtiminen ovat sitä, että käyt toistuvasti, uudestaan ja uudestaan läpi ahdistavilta tuntuvia ajatuksia ja skenaariota mielessäsi. Voit esimerkiksi ajatella (oletettuja) huonoja ominaisuuksiasi, jotakin mennyttä traumaattista kokemusta tai sitten voit murehtia jotakin asiaa joka voi mahdollisesti mennä pieleen tulevaisuudessa (mutta usein pelkosi ei tapahdu). Tällainen asioiden mielessä pyörittely ei todellisuudessa ratkaise mitään ongelmaa, vaan panee sinut vain keskittymään kielteiseen skenaarioon – ilman todellista ratkaisua. Usein ratkaisua ei edes ole, koska murehtimisen aihe on hypoteettinen ja saa muodon: ”entä jos se ja se tapahtuu? ”.. Käytän tällaisesta jatkuvasta huolissaan olemisesta nimitystä ”märehtiminen” koska se kuvaa ajatuksen prosessia hyvin. Märehtiminen on sitä, että huomaat huolen aiheen, sitten käsittelet sitä, ja koetat niellä sen, ja unohtaa. Mutta mitä tapahtuukaan? Mielesi lähettää huolenaiheen takaisin samantien uudelleen pureskeltavaksi, kuin lehmän pötsi (vai onko se satakerta tai verkkomaha?) jo kertaalleen pureskellun ruoan…joka tapauksessa alat jauhaa samaa ajatusta taas uudestaan. Ja uudestaan. Todellisuudessa kyseessä on obsessiivinen, eli pakonomainen (tai toisinaan pakkomielteinen ajatuksen pyörittely. Tämä poikkeaa muusta OCD tyyppisestä oireilusta joihin kuuluvat mm. pakkoajatukset; kysy lähemmin kokeneelta CBT terapeutilta)
Märehtimisen ja ongelma ratkaisun ero on siinä, että ongelman ratkaisuyritys pyrkii näkemään mahdollisuuden joka voi onnistua, ja keskittyy siihen. Märehtiminen/murehtiminen vatvoo sitä mikä voi epäonnistua.
Milloin ajatuksen käsittely ja ongelmien ratkaisu muuttuvat hyödyttömäksi märehtimiseksi? Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos ajattelet aktiivisesti samaa ahdistavaa ajatusta enemmän kuin 10 minuuttia – ja tämä toistuu päivittäin, ilman, että todellisuudessa löydät johonkin ongelmaan ratkaisun, tai edes pyrit realistisesti ratkaisuun, niin märehdit.
Märehtiminen saa sinut kokemaan kaikenlaista muuta ahdistavaa. Jatkuva huolissaan olo aiheuttaa masennusta. Masennus myös syvenee ja pahenee kun kaikki ajatus ja voima keskittyy vain pahaan ja ei-toivottuun ja siihen mikä mahdollisesti menee hirveällä tavalla huonosti…
Voi tosin näyttää siltä, että muka ratkaiset ongelmia ja saavutat jotain, kun oikein huolella murehdit ja märehdit. Mutta todellisuus on toista. Todellisuudessa jatkuva ahdistus joka märehtimisestä seuraa estää sinua keskittymästä sinulle oikeasti tärkeisiin asioihin. Se estää sinua näkemästä mahdollisia ratkaisuja. Se heikentää suorituskykyäsi. Et jaksa ottaa osaa asioihin jotka toisivat iloa…ja ahdistus lisääntyy, masennus syvenee.
Seuraavaksi muutama CBT, eli kognitiivinen ja käyttäytymisterapia tekniikka jotka voivat auttaa sinua lopettamaan märehtimisen ja murehtimisen.
1: Kokeile CBT tekniikkaa objektiivinen ”hinta-hyöty” vertailu. Mieti, onko murehtimisesta ja asioiden vatvomisesta hyötyä enemmän kuin haittaa? Onko asioiden murehtimisesta todellisuudessa hyötyä ollenkaan? Mitä menetät kun märehdit? Milloin viimeksi opit jotain uutta itsestäsi kun olit obsessiivisesti vatvonut vanhoja epäonnistumisia ja oletettuja heikkouksia?
2. Kysy itseltäsi: ratkaiseeko murehtiminen/märehtiminen mitään niistä ongelmista joista märehdit? Voitko todellisuudessa tehdä asialle mitään? Jos vastaus molempiin on ei, niin tee jotain muuta. Mitä tahansa muuta. Ja jätä murehtiminen/märehtiminen. Jos vastaus jälkimmäiseen on kyllä, niin tunnista mitä voi tehdä – ja tee se. Ja jätä murehtiminen/märehtiminen.
3. Aseta aikaraja murehtimisen/märehtimisen määrälle. Aseta hälytys puhelimeesi soimaan 10 minuutin päästä. Jos hälytyksen soidessa et ole saanut lisäymmärrystä tai ratkaissut jotain ongelmaa, niin lopeta. Tee jotain muuta – mitä tahansa muuta.
4. Mitä muuta sitten voi tehdä? Ensiksi, käännä tietoisesti huomiosi johonkin muuhun. Märehtiminen on tietoinen valinta ajatella aktiivisesti jotakin ahdistavaa (vaikka se tuntuukin automaattiselta ja pakottavalta). Voit yhtä hyvin päättää tietoisesti alkaa keskittyä johonkin selliaseen joka on joko miellyttävää, tai sellainen ongelma jonka voit ratkaista. (Kysy terapeutiltasi, miten tämä eroaa yrityksestä kieltää itseltään pakkoajatus). Vielä tehokkaampaa on antautua tekemään jotakin aktiviteettia. Aktiviteetti voi olla: puhuminen jollekulle (mutta ei siitä murheesta; tämä olisi itsehuijaus jolla vain jatkat märehtimistä), ruuan laittaminen, lenkille lähtö…Ja edelleen; ehkä huomaat joitakin todellisia ratkaistavissa olevia ongelmia joiden ratkaisuun voit keskittyä aktiivisesti.
5. Toisinaan märehtiminen on tapa kieltää todellisuus. Elämässähän tulee vaikeita aikoja ja sinulla voi olla oikeasti ongelma tai rajoite tai haaste jolle ei voi mitään. Märehtiminen ei poista sitä. Hyväksyminen on voimakas tapa alkaa keskittyä niihin asioihin jotka ovat hyvin ja ovat ratkaistavissa. Tämä asian uudelleen käsittely ja hyväksyminen voi toisinaan vaatia kokeneen terapeutin apua.
6. Hyväksymisestä edelleen: hyväksy se, että toisinaan maailma on epäreilu. Älä anna tämän faktan rajoittaa sinun elämääsi enemmän kuin sen on pakko. Muuten teet maailman itsellesi vielä epäreilummaksi.
7. Anna itsellesi myös armoa. Voi olla, että et pääse kokonaan eroon vanhasta tavasta märehtiä. Se on ehkä juurtunut syväään. Asennoidu siihen niin kuin taustahälyyn. Avain on, että teet siitä taustahälystä huolimatta asioita jotka ovat sinulle tärkeitä. Voi yllättyä: ajan myöten tämä pehmeämpi, ’ei väkisin’ asenne, voi saada aikaan, että huomaat, että olet unohtanut märehtiä!
Vaikea murehtiminen ja märehtiminen voivat olla merkki ahdistushäiriöstä tai masennuksesta. Voi olla, että on vaikea -kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta- selvitä siitä omin avuin. Jos märehtiminen on oikein pakonomaista, se voi olla piirre pakko-oireisesta häiriöstä (OCD), tai yleistyneen ahdistuneisuuden oire.
CBT, eli kognitiiivinen ja käyttäytymisterapia on kliinisesti tutkittu menetelmä joka toimii tehokkaasti obsessiviseen oireiluun, kuten pakonomaiseen murehtimiseen ja märehtimiseen. Klikkaa täältä jos haluat lisää tietoa CBT terapiasta tai OCDsta.