Lopeta pelko ja paniikki

17.00

Viisi askelta vapauteen. Paradoksaalinen Menetelmä Paniikkihäiriön voittamiseksi.

Paniikki tarkoittaa samaa kuin ahdistus, paniikki ahdistuksen huippu. Se ei ole todellakaan mikään mukava kaveri. Paniikki voi seurata vaikkapa korkeilla paikoilla, esiintymistilanteissa tai silloin kun ollaan jostain syystä huomion keskellä. Se voi myös tulla milloin vain, ja olla jopa heti herättyä paikalla vaikka ei haluaisi.

Mutta ei hätää, CBT:n keinoin voi tuosta kaverista, paniikkihäiriöstä, päästä eroon ennätysajassa. Jopa muutaman terapiakerran jälkeen.

Tämä kirja on kirjoitettu itseavuksi paniikkihäiriön voittamiseksi. Se noudattaa tarkoin CBT-terapian keinoja paniikin ja paniikkihäiriön pelon voittamiseksi. Tätä kirjaa on ladattu tuhansia, ja moni on jo hyötynyt sen sisällöstä.

Tämä kirja on ladattava PDF-versio. Tilauksen ja maksamisen jälkeen ilmestyy latauslinkki, josta voit ladata tuotteen.

Osasto: Avainsanat tuotteelle , , ,

Kuvaus

Mitä on CBT? Miten CBT liittyy paniikin hoitoon?

CBT tulee sanoista Cognitive and Behavioural Therapy (kognitiivinen käyttäytymisterapia).

CBT on:

1. muutosterapiaa ja 2. lyhytterapiaa. Muutos tarkoittaa, että jotakin muutetaan. Lyhyt tarkoittaa että CBT:tä ei ole tarkoitus jauhaa viikko viikon jälkeen tai vuosi vuoden jälkeen. Tarkoitus on muuttaa jotakin ja tehdä muutos nopeasti! Sitä muutetaan mitä voidaan ja sitä mitä halutaan – nopeasti. Terapeuttinen tavoite on, että terapiaa ei tarvita.

CBT:tä käytettiin perinteisesti masennuksen hoitoon. Huomattiin, että masennusta ei aina aiheuta jokin tapahtuma vaan usein sen tulkinta. Tietysti elämässä on masentavia tapauksia, mutta suru on eri asia kuin masennus. CBT:n keinoin alettiin ratkoa joitakin asioita, jotka lisäsivät surua ja muuttivat sen masennukseksi. Alettiin huomata, että tämä soveltuu muuhunkin kuin surun ja/tai masennuksen hoitoon, ja alettiin hoitaa erilaisia ahdistuksia myös CBTn keinoin.

Otetaan esimerkki: SA tai sosiaalinen ahdistus

Usein puhutaan sosiaalisesta ahdistuksesta, kun tarkoitetaan ujoutta, mutta ne voivat olla täysin eri asiat. Ahdistukseen yleensä – niin myös sosiaaliseen ahdistukseen – liittyy pelkoja. Esimerkiksi:

– punastumisen pelko
– typeränä esiintymisen pelko
– tärisemisen pelko
– hikoilemisen pelko

Nämä oireet ja tulkinnat niistä yhdistetään helposti johonkin itseen kohdistuvaan, huonoon itsetuntoon jne.

CBT:n keinoin tarkastellaan niihin liittyviä ns. kognitioita. Ovatko nämä pelot ehkä liiallisia tai jopa epätosia? Onko jokin oire niin vakava kuin sen on ajatellut olevan? Tätä kaikkea tarkoittaa kognitiivinen työ.

Behavioraalisella työllä tarkoitetaan sitä että muuttamalla joitakin käytöksiä voidaan pelkoja lieventää. Tai voidaan huomata, että pelko olikin turha tai liioiteltu. Tai voidaan havaita, että tilanteesta selvitään paremmin kuin oli luultu.

Paniikki on ahdistuksen huippu

Paniikki tarkoittaa samaa kuin ahdistus, paniikki on ahdistuksen huippu . Se ei ole todellakaan mikään mukava kaveri. Paniikki voi seurata vaikkapa korkeilla paikoilla, esiintymistilanteissa tai silloin kun ollaan jostain syystä huomion keskellä. Se voi myös tulla milloin vain ja olla jopa heti herättyä paikalla – vaikka ei haluaisi.

CBT:n keinoin voi tuosta kaverista, paniikkihäiriöstä, päästä eroon ennätysajassa. Jopa muutaman terapiakerran jälkeen.

Nyt olen kirjoittanut kirjan paniikkihäiriöstä – se noudattaa tarkoin CBT terapian keinoja paniikin ja paniikkihäiriön pelon voittamiseksi. Moni on siitä jo nyt hyötynyt – itseapuna.

Mutta jos itseapu ei riitä, niin minun puoleeni voi kääntyä.

Ari Saario (ota yhteyttä)