Auttaako kognitiivinen – ja behavioraalinen terapia ahdistukseen, paniikkiin ja pelkoihin?

160_F_60336647_7NoPkdYOVXTYnjFwEtWqboxfBIc7sf4p

Elä – ja nauti kelkkailusta…

Apua, saan paniikkikohtauksia, enkä uskalla enää mennä edes juna-asemalle!

Apua, saan kummallisia väkivaltaisia ajatuksia läheisiäni kohtaan. En enää uskalla edes kylvettää omaa lastani!

Hirveät seksuaaliset ajatukset vaivaavat minua…pelkään olevani pedofiili, vaikka en koskaan tekisi mitään sellaista. Pelkään siksi myös sekoavani!

Minusta tuntuu, että sekoan: pesen ja hinkkaan kaikkea mihin olen koskenut, koska pelkään, että joku saa minusta jonkin tartunnan…vaikka ei minussa ole mitään tautia. En silti pysty lopettamaan!

Pelkään outoja tuntemuksia joita koen: esimerkiksi epätodellinen olo aivan kuin en olisi itse omassa itsessäni! Mitä tämä merkitsee?

Pelkään jatkuvasti sairastuvani johonkin vakavaan, pelkään syöpää, sydänkohtausta, mielisairautta..!

Pelkään aina jotakin: sotaa, rahojen loppumista, lasteni joutuvan onnettomuuteen, aina jotakin ja murehdin aina…

Yllä vain muutama esimerkki erilaisista peloista ja ahdistuksesta. Tuollainen ahdistus rajoittaa elämää, etkä voi kelkkailla… Kaikki esimerkit ovat omilta, entisiltä potilailtani. Kaikki pääsivät ylenmääräisestä ahdistuksestaan, ja alkoivat elää. Tiedätkö miten?

Yhdistävä tekijä noissa kaikissa oli, että ahdistunut pelkäsi kohtuuttomasti jotakin.

Yksi pelkää paniikkikohtausta, toinen sairautta. Joku on yliherkkä omille tuntemuksilleen ja pelkää outoja fyysisiä tai psyykkisiä kokemuksia. Joku kauhistuu omia ajatuksiaan – tai sitä, että on jotenkin vastuussa mahdollisista vahingoista mitä toisille hänen kauhukuvissaan ehkä tapahtuu. Jotkut pelkäävät ylipäänsä kaikkea mitä keksivät ajatella, että voi mennä vikaan tulevaisuudessa.

Koska yhdistävä tekijä on pelko, niin CBTssä hoidon ytimessä on turhasta pelosta eroon pääseminen.

Onko aiheettomasta ja elämää rajoittavasta pelosta helppo päästä? Ei tietenkään. Jos olisi, niin kukaan ei pelkäisi turhaan eikä ahdistuisi aiheetta. Pelolla ja ahdistuksella on toki paikkansa elämässä, se voi stimuloida toimimaan silloin kun on aihetta toimia – tai pistää järkevästi välttämään – vaikkapa lähestymästä aggressiivista juopunutta…

Mutta kun pelkäät, että voit aiheuttaa jonkun kuoleman jos et pese vessaa pakonomaisella tavalla 7 kertaa päivässä, niin pelko ja sen hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa.

Tai kun pelkäät että ehkä sairastut syöpään jonka lääkäri ehkä vain missasi. Ja siksi et muuta ajattelekaan kuin sitä, että ehkä sairastut, ja haet pakonomaisesti tietoa netistä.
Silloinkin voidaan keskustella pelon hyödyllisyydestä.

Tai kun pelkäät saavasi paniikkikohtauksen etkä siksi voi enää matkustaa minnekään julkisella välineellä tai käydä kaupassa…onko pelosta mitään hyötyä?

Nuo entiset potilaani oppivat, että

  1. Pelko pitää yllä ahdistusta.
  2. Se mitä he tekevät koska pelottaa – tai ahdistaa- auttaa tilapaisesti lievittämään ahdistusta.
  3. Pitkällä tähtäimellä se kuitenkin pitää yllä ja vahvistaa pelkoa. Tallainen käyttäytyminen on vaikkapa se, että välttää menemästä juna-asemalle koska pelkää saavansa paniikkikohtauksen siellä. Tietenkin aluksi ahdistus lievenee…mutta elämä rajoittuu ja pelko ei poistu.
  4. Pelosta pääset kun alat toimia päinvastoin kuin ennen: Lopeta välttely. Lopeta turvaa hakevat käyttäytymiset. Lopeta varmistelun hakeminen. Lopeta ongelmaan keskittyminen. Ala tehdä asioita joita pelkäät (mutta joita haluaisit tehdä).
  5. Tuo asioiden tekeminen toisella tavalla pitää tehdä asteittain edeten, pienin askelin.
  6. Usein pitää myös kyseenalaistaa uskomuksia itsestä – ja muista. Tätä osaa hoidosta kutsutaan kognitiiviseksi rekonstruoinniksi.
  7. Turha ahdistus ja sen elämää rajoittava vaikutus on opittu asia ja se voidaan oppia uudelleen. Ongelman ei tarvitse olla ikuinen osa elämää, vaikka siihen tapaan usein ajatellaan.

Sanalla sanoen nuo potilaani oppivat, että CBT  auttaa. Sen avulla peloista ja ahdistuksesta joka rajoittaa elämää pääsee eroon.

CBTllä on kuitenkin rajoituksensa:

Se toimii vain jos olet valmis sietämään jonkin aikaa jopa lisääntyvää ahdistusta. Ajattele nyt: jos pelkäät mennä juna-asemalle, niin miten voit voittaa sen pelon jos et koskaan mene lähellekään asemaa? Pelkkä terapeuttinen puhuminen vie sinua vain jonkin matkaa eteenpäin. Sinun pitää jossain vaiheessa ottaa ensimmäinen askel pelkäämääsi paikkaan – pelosta huolimatta. Silloin ahdistus väistämättä tilapaisesti nousee, koska talla kertaa et välttele sitä . Mutta kuten edellä todettu, tämänkaltainen siedätyshoito tehdään terapiassa asteittain, oli pelon aihe mikä tahansa. Asian ydin on aina tämä: sinun on oltava valmis sietämään jonkin verran tilapaista ahdistuksen lisääntymistä. Pelkkä ahdistuksen välttäminen ei muuta mitään. Mieti toisaalta: onko olosi nyt hyvä? Onko välttelykäyttäytymisesi tehnyt olosi paremmaksi? Oletko saavuttanut tavoitteesi? Elätkö sellaista elämää kuin haluat?

Toinen kognitiivisen psykoterapian rajoitus on se, että terapeutti ei sinua paranna. Terapeutti ei edes väitä  parantavansa sinua.  Sinä parannat itse itsesi. Sinä saavutat itse ne tavoitteet mitkä sovitaan terapeutin kanssa. Terapeutti on vain valmentajasi. Tämä tarkoittaa, että sinä teet töitä.CBTssä ongelmasta ei ainoastaan puhuta. Asioita muutetaan. Saat kotitehtäviä joka istunnon jälkeen. Sinun oletetaan suorittavan sovitut tehtävät. Kun teet ne, muutat asioita – ja pääset ongelmasta. Jos et tee niitä, mikään ei muutu, ainakaan kovin paljoa.

Lisaksi on tärkeää, että kognitiivista psykoterapiaa antaa kokenut terapeutti, erittäinkin hoidettaessa sellaisia ongelmia kuin vaikea pakko-oireinen häiriö tai vakava masennus.

Mutta: CBT toimii oikeasti, tehokkaasti ja nopeasti. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkitusti tehokkain menetelmä edelläluetellun kaltaisiin ongelmiin. Lisaksi se toimii tehokkaasti moneen muuhun ongelmaan, kuten:

Huonoon itsetuntoon

Masennukseen

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon

Erilaisiin fobioihin.

Tässä nyt muutama asia pelosta, ahdistuksesta ja kognitiivisesta psykoterapiasta. Intouduin kirjoittamaan koska olen saanut aika lailla kyselyjä joista on käynyt ilmi kyselijöiden hätä kun he kärsivät ahdistuksesta aivan turhaan…Mutta on myös aivan selvää, että Suomessa ei oikeasti vielä tunneta kovin hyvin kognitiivista psykoterapiaa, eikä sitä tosiasiaa, että noista ongelmista pääsee eroon.

Tarkoitukseni on kirjoittaa lähipäivinä pari muutakin artikkelia, missä käsittelen miten CBT  eroaa muista terapiamuodoista ja sitä mitä oikein tarkoittaa psykologi, psykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja – ja psykoterapeutti.

Tämä artikkeli on kirjoitettu promotoimaan CBTtä. Mutta se perustuu ainoastaan faktoihin. Ja koska CBT oikeasti auttaa pääsemään noista ongelmista, niin tämän artikkelin pitäisi toimia myös sinua rohkaisevana tekijänä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *