Viivytteletkö? Voisitko tehdä asioita nopeammin, aikataulutetummin, mutta viivyttelet?
Viivyttely aiheuttaa ahdistusta ja huonoa oloa ja kielteisiä ajatuksia. Miksi sitten viivyttelet? Viivyttelyyn on monta syytä. Tässä artikkelisarjassa käsittelemme niitä ilman viivyttelyä, heti vaan. Aloitetaanpa kertomalla hiukan mitä tarkoitamme viivyttelyllä.
Viivyttely on englanniksi ”procrastination”, sanakirjan mukaan määritelmä:
“Procrastination is the act of unnecessarily delaying or postponing something despite knowing that there could be negative consequences for doing so” – eli viivyttely tarkoittaa sitä, että asian hoitamista siirretään myöhemmäksi, vaikka sen voisi hoitaa heti.
Ja vaikka viivyttelystä seuraa pahaa oloa.
Sana procrastination tulee latinan kielen kahdesta sanasta: ”pro” – tarkoittaa ”eteenpäin”,
ja ”crastinus” – tarkoittaa ”Kuuluu huomiseen” – asioita siirretään tulevaan, siirto tulee muka tärkeäksi – monesta syystä – se tulee tavaksi – ja aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta.
Tästä huolimatta viivytellään.
Ei kaikki viivyttely ole silti pahaa tai ei-toivottua. Toisinaan on hyvä siirtää joitakin asioita myöhemmäksi, silloin puhutaankin priorisoinnista, ei viivyttelystä ja se on siis ihan hyvä, vaikka voi näyttää viivyttelyltä. Näissä artikkeleissa käsitellään haitallista viivyttelyä, haitallista nimenomaan siinä mielessä, että seurauksena on pahaa oloa ja ahdistusta.
Kun itse kokee, että viivyttely on haitallista, niin se on ongelma ( joka voidaan muuttaa.)
Lähdetäänpä liikkeelle viivyttelijän ajatuksista: Alla on lueteltuna jotakin yleisiä viivyttelijän ajatuksia, jotka johtavat tarpeettomaan viivyttelyyn, ja lisäävät ahdistusta, joita voidaan halutessa muuttaa CBT terapian keinoin:
- Minun täytyy olla täydellinen.
- Mitä tahansa teenkin, sen on onnistuttava helposti, ilman erityisiä ponnisteluja.
- On turvallisempaa olla tekemättä mitään kuin olisi ottaa riski epäonnistua.
- Jos on oikea tapa, pitää tehdä oikein – parempi jättää tekemättä, jos ei tee oikein.
- Kun olen hyvä tässä asiassa nyt-pitää aina olla hyvä näissä asioissa.
- Jos minä menestyn, se ei ole kuitenkaan tarkoitus. Joku muu pärjää.
- Jos minä pärjään, joku muu kärsii.
- Minun pitää aina olla kontrollissa (jos noudatan muiden ohjeita ja aikatauluja, niin en ole kontrollissa).
- Jos paljastan todellisen minäni, ihmiset eivät pidä minusta.
- On oikea vastaus ja minun on löydettävä se, oltava aina varma.
Tällaisia asioita eli ns. sääntöjä voi viivyttelijällä olla takaraivossa, vaikka hän ei ihan noin aktiivisesti ajattelisikaan – ja sitten niitä sääntöjä noudatetaan, vaikka todellisuudessa vain lisätään ahdistusta eikä oikeasti ratkaista. Artikkeleissa keskitytään näihin asioihin, ja tarvittaessa asioista keskustellaan terapiassa.
Ari