Minulta on useasti kysytty, että miten kognitiivinen käyttäytymisterapia – eli CBT. ja INTENSIIVIterapia – poikkeaa muista psykoterapian muodoista. Seuraavassa lyhyt yhteenveto siitä mitä CBT ja sen intensiivinen muoto on – ja muutama sana psykodynaamisesta terapiasta.
Tutkitusti tehokasta muutosterapiaa
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on tutkitusti tehokas ja nopea psykoterapian muoto ahdistushäiriöihin; kuten paniikkihäiriö, OCD, terveysahdistus jne.CBTstä on satoja tai todennäköisesti tuhansia tutkimuksia jotka tukevat tätä väitettä. Koska CBT terapia on niin tehokasta sitä käytetään esimerkiksi Englannissa kansallisessa terveydenhuollossa ensisijaisena hoitona useimpiin ahdistusongelmiin. Itse työskentelin kognitiivisena terapauttina (ns high intensity CBT therapist) NHSssä (National Health Service). Kognitiivisella terapialla hoidetaan tehokkaasti mm seuraavia ongelmia:
- Yleistynyt ahdistuneisuus ja jatkuva huolestuneisuus
- Paniikkihäiriö
- Sosiaalisten tilanteiden pelko ja esiintymsijännitys
- Pakko-oireinen häiriö ja mm. pakkoajatukset
- Terveysahdistus
- Trauman jälkeinen stressi (PTSD)
- Masennus
- Huono itsetunto
- Erilliset fobiat, kuten suljetun paikan kammo, korkean paikan kammo, neula- ja verifobia, oksennusfobia, lentokammo, ajokammo…
Näiden lisäksi kognitiivista terapiaa käytetään lisääntyvässä määrin mm. psykoosin hoidossa, ääniharhojen hoidossa, unettomuuden hoidossa jne.
Terapiassa asetetaan tavoitteet – jotka saavutetaan
Kognitiivinen terapia on paitsi tutkitusti tehokasta, myös lähtökohtaisesti muutosterapiaa ja lyhyttetrapiaa. Se on hyvin strukturoitua, sessiot käydään läpi potilaan ja terapeutin yhteisesti sopiman agendan mukaan. Jokaiselle sessiolle ja niiden välissä olevalle (yleensä n. viikon) ajalle asetetaan tavoitteet. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Näiden tavoitteiden lisäksi asetetaan isompia tavoitteita. Tavoitteeksi ei hyväksytä esimerkiksi ainoastaan sitä, että ahdistus loppuu. Se on toki tavoite, mutta terapiassa tavoitteilla tarkoitetaan sitä mitä haluat saavuttaa, mutta mistä ahdistus on sinua tähän asti estänyt. Se asetetaan tavoitteeksi. Ja se saavutetaan. Kognitiivinen terapia tavoitteineen kestää normaalisti vain joitakin viikkoja tai kuukausia.Tämä saavutetaan useimmiten sitä paremmin, mitä intensiivisemmin asiaa hoidetaan.
Ei vatvontaa – muutetaan ajattelua ja käyttäytymistä
Kognitiivinen käyttäytymisterapia toimii siksi, että asioita ei vatvota. Niitä muutetaan. Haitallisia ajattelumalleja muutetaan. Käyttäytymistä joka pitää yllä ahdistusta muutetaan. ”Entä jos…” tyyppistä huolestuneisuutta muutetaan. Itsen tarkkailua ja muuta vääristynyttä huomiota muutetaan. Sanalla sanoen ahdistusta ylläpitäviä tekijöitä muutetaan. Nopeasti. Ja INTENSIIVIterapiassa vielä nopeammin.
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa et välttämättä käsittele –ainakaan alkuun- taustalla olevia varhaisia kokemuksia jotka ovat saattaneet aiheuttaa sinulle tiettyjä teemallisia tapoja ajatella ja käyttäytyä. Noita teemallisia tapoja ajatella kutsutaan toisinaan skeemoiksi. Ne voivat olla sitkeitä muutettavia ja jos terapiassa huomataan, että ne selkeästi ohjaavat ajatteluasi vaikka koetat muuttaa pinnallisempaa ajattelua, niin silloin myös kognitiivisessa terapiassa käsitellään niitäkin. Jos näin sovitaan. Tarkoitus on kuitenkin edelleen muuttaa haitallisia ajatuksia, uskomuksia ja itselle luotuja teemallisia ja haitallisia sääntöjä sellaisiksi jotka ovat itselle hyödyllisiä.
Lopputuloksena on sitten se tavoiteltu: ahdistus lievenee. Paniikkikohtaukset loppuvat. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja turha jännittäminen vähenevät. Masennus lievittyy…Mutta ei tässä kaikki: tärkeätä on, kuten yllä kerrottu, että kognitiivisessa terapiassa saavutetaan käytännön tavoitteita. Voit aloittaa opiskelun tai matkustaa – jos ne olivat tavoitteita. Voit hakea työpaikkaa tai pitää esityksen – jos ne olivat tavoitteita.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia v psykodynaaminen terapia.
Psykodynaaminen terapia on toisenlaista. Se pohjautuu ns perinteisempään psykoanalyyttiseen psykoterapiaan missä ei niinkään muuteta ongelmaa ylläpitäviä tekijöitä, vaan lähtökohtana on ajatus mielen kehittymisestä varhaisissa vuorovaikutustilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa. Jos taustalla on kärsimystä ja/tai traumaattisia kokemuksia nämä ovat voineet vaikuttaa mielen kehittymiseen haitallisella tavalla. Mielen tapa käsitellä vuorovaikutustilanteita ja suhteita voi siten olla vääristynyt ja tuota vääristymää koetetaan muodostaa uudelleen terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa. Tässä lähestymistavassa ei siis suoranaisesti puututa niihin tekijöihin jotka juuri nyt pitävät vaikka ahdistusta yllä.
Olennaiset erot kognitiivisen käyttäytymisterapian ja perinteisemmän psykodynaamisen terapian välillä ovat selkeät:
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskitytään alkuun siihen mikä nyt juuri pitää yllä ahdistusta ja kärsimystä. Esimerkisi pelot ja pelkotulkinnat aiheuttavat ahdistusta ja siten välttelevää käyttäytymistä. Pelko tunnistetaan täsmällisesti ja tarkastellaan, että onko pelon taustalla jokin syvempi pelko tai kokemus jota tulkitaan pelokkaasti. Pelko voi koskea esimerkiksi omia pakkoajatuksia tai paniikkikohtauksia tai pelon aihe voi olla vaikkapa sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot. Masennukseen liittyvät masentavat ajatukset aiheuttavat toisenlaisen tunteen – masennuksen. Moni masentuu alettuaan tulkita asioita itselleen kielteisellä tavalla. Kun joku on masentunut hän alkaa ajatella masennusta vahvistavia ajatuksia. Nämä kielteiset ajatukset tunnistetaan ja ne muutetaan terveellisemmiksi.
Samoin tunnistetaan ongelmaa ylläpitävät haitalliset käyttäytymismallit, kuten välttely tai pään sisäinen kielteisten ajatusten märehtiminen ja vatvominen. Nämä käyttäytymiset tunnistetaan ja muutetaan.
Kliinisissä tukimuksissa ja kognitiista käyttäytymisterapiaa tutkivissa testeissä on huomattu, että muuttamalla ongelmaa ylläpitäviä tekijöitä useimmissa tapauksissa päästään kevyemmin ja luonnollisesti myös syvemmällä oleviin tekijöihin. Niitä syvempiä skeemoja, jäykkiä uskomuksia, kaavamaisia tapoja ajatella (kielteisesti) muutetaan samoilla menetelmillä.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole kaikille
Kognitiivinen käyttäytymisterapia toimii tai sitten ei. Jos se ei toimi, niin asia huomataan parissa tapaamisessa – yleensä jo ensimmäisen tapaamisen aikana.
Kuten todettu, kognitiivisen terapian toimivuudesta on runsaasti näyttöä. Silti se ei sovi kaikille. Yksi olennainen tekijä kognitiivisessa terapiassa – ja varsinkin INTENSIIVISESSÄ ohjelmassa –
on se, että se vaatii potilaalta kykyä ja halukkuutta osallistua muutostyöhön. Kaikki eivät kykene ( joskus on kysessä huono aika) tai halua tehdä muutoksia sitkeisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihinsa.
Muutostyö voi olla raskasta ja ahdistus usein terapian alussa nousee – ennekuin se alkaa laskea. Jos olet valmis ja halukas kyseenalaistamaan omia totuttuja ajattelumallejasi ja käyttäytymismallejasi, niin kognitiivinen käyttäytymisterapia todennäköisesti toimii. Jos olet lisäksi valmis jonkin verran tekemään töitä, suorittamaan erilaisia sovittuja kotitehtäviä ja sietämään tilapäisesti nousevaa ahdistusta, niin kognitiivinen terapia on erittäin todennäköisesti keino joka auttaa tehokkaasti ja nopeasti.
Tämä juttun on vain pieni yhteenveto siitä mitä kognitiivinen käyttäytymisterapia on. Tämän ei ole tarkoitus olla kattava selonteko kognitiivisesta käyttäytmisterapiasta sen paremmin kuin psykodynaamisesta terapiastakaan. Jos haluat kokeilla miten kognitiivinen käyttäytymisterapia ehkä soveltuu sinulle, niin ota yhtyettä.
http://paniikkihairio.fi/ota-yhteytta/