Sosiaalinen ahdistus- oma apu

”Minua kammottaa pelkkä ajatuskin, että pitäisi mennä johonkin,
olla keskipisteenä – ja puhua jotain.
Pelkään sanovani jatain tyhmää, tekeväni tyhmyyksiä – ja minua pidetään idioottina – tai ainakin ahdistuneena.
Ainoa keino on joko välttää koko tilannetta, tai mennä jonkun muun kanssa, se ei ole mukavaa, pelko rajoittaa koko elämää”
”En saa työpaikkaa – koska en oikein uskalla sanoa mitään. ja minusta varmaankin ajatellaan, että en kykene tekemään työtä.
Olen aina tuollaisissa tilanteissa ahdistunut – pelkään sitä ahdistusta,
että ahdistuksen takia vaikkapa oksennan, ja siksi vain välttelen”

Nämä ovat kahden eri ihmisen kokemuksia.

Kokemuksia sosiaalisesta ahdistuksesta on paljon. Sosiaalinen ahdistus on hyvin yleistä ja se yleensä vaikuttaa jotenkin rajoittavasti elämään.

Tämän oppaan tarkoitus on

  1. Selvittää kärsitkö sosiaalisesta ahdistuksesta.
  2. Kertoa mitä sosiaalinen ahdistus on.
  3. Kertoa mikä sitä pitää yllä.

4 . Kertoa miten sosiaalisesta ahdistuksesta pääsee eroon.

Onko vaivanani sosiaalinen ahdistus?
Tunnetko PELKOA sosiaalisissa tilanteissa? Kaikki tuntevat jonkin verran ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa. Tunnetko niin suurta pelkoa, että muutat käyttäytymistäsi sen takia, ja eikö tuo pelko asetu?
Entä liittyykö pelkoosi se, että jotenkin aiheutat itsellesi vaikeuksia,
ajattelet että sinut tuomitaan.
Jos vastaat – kyllä – noihin edellä mainittuihin, voi olla, että vaivanasi on sosiaalinen ahdistus, josta pääset halutessasi eroon.
Luetellaan seuraavaksi joitakin yleisimpiä oireita:
-Sydän alkaa sykkiä lujempaa.
-Rinnassa tuntuu painetta tai tiukkuutta.
-Jaloissa tai sormissa tuntuu pingottuneelta.
-Huimaa.
-Lihakset jännittyvät.
-Hikoiluttaa.
-Tulee vessan tarvetta.
-Hengitys kiihtyy.
Toisin sanoen: AHDISTAA.
Ajatuksina voi olla esimerkiksi:
”Olen typerä, kun näin ahdistun”.
”Toiset ajattelevat minusta kaikenlaista negatiivista.”
”Toiset tuomitsevat minut.”
”Näytän typerältä, erilaiselta.”
”En kuulu joukkoon”.
Jälkeenpäin tulee lisää kielteisiä ajatuksia, mm. ”näytinpä typerältä.”
Tekoja:
Erilaisia välttelyjä: koko tilaisuutta, katsekontaktia…
Kovaa valmistautumista (liian kovaa).
Juodaan enemmän, tupakoidaan enemmän.
Käytetään tilaisuudessa turvakäyttäytymisiä: puhutaan vain vähän. tai lyhyesti, tai nopeasti

Jos nämä, tai suuri osa noista pitää paikkansa, niin kärsit ehkä sosiaalisesta ahdistuksesta,
hyvä uutinen on se, että se voidaan voittaa!
Mitä sosiaalinen ahdistus on
Ihminen, joka ahdistuu muiden ihmisten joukossa, usein ajattelee,
että muut jotenkin tuomistevat hänet.
Hän uskoo, että toiset tarkkailevat häntä.
Hän kuitenkin haluaa antaa hyvän kuvan itsestään
ja saada aikaan positiivisen vaikutelman.
Sosiaalisesti ahdistunut kokee sitten monia ahdistuksen oireita:
Sydän pamppailee, hengitys kiihtyy, keskittyminen asiaan on vaikeaa,
lihakset jännittyvät. Huimaa…
Kaikenlaista oireilua koetaan, joka itsessään lisää ahdistusta ja pelkoa.
Sitten aletaan jotenkin reagoida:
Vältellään koko asiaa, tilaisuutta.
Jos ei voida vältellä, niin vältellään ainakin katsetta, puhumista….
Käytetään muita ns. turvakäyttäytymisiä; esimerkiksi ollaan hauskoja jatkuvasti ym
Kaiken lisäksi aletaan suhtautua kielteisesti tuollaisiin sosiaalisiin tilanteisiin; eristäydytään. Kärsitään kanssakäymisen vähyydestä.
Työ tai urahaaveet vaikuttuvat – kielteisesti.
Sosiaalinen ahdistus vaikuttaa kaikkeen. Se on hyvin ikävä ahdistuksen muoto.

Mutta siitä pääsee voitolle.

Mikä pitää sosiaalista ahdistusta yllä
Toisinaan sosiaalinen ahdistus helpottaa iän myötä.
Aika usein se on vaivana jatkuvasti, vanhanakin.
Tässä on lueteltuna joitakin sosiaalista ahdistusta ylläpitäviä asioita:
1) Herkkyys
Tuollainen herkkyys –  ja ajatus herkkyydestä – aiheuttaa lisää ahdistusta ns. triggeröivissä tilanteissa.
2) Välttelykäyttäytyminen tai turvakäyttäytymisten
käyttö  (esimerkiksi vältetään  koko juttua, tai tarvitaan aina kaveria-  tai viinaa).
3)  Jälkijunnaaminen
(ahdistunut keskittyy kaikkeen huonoon itsessä- tilaisuuden jälkeen).
Ja junnaa näissä jälkeenpäin.
4) Harhaluulot itsestä. (ja muista)
Sosiaalisesti ahdistunut uskoo, että on jotenkin huonompi suorittamaan
kuin muut, ja siksi alkaa vältellä, ja ahdistuu vain lisää.
Miten sosiaalisesta ahdistuksesta pääsee eroon
Sosiaalisesta ahdistuksesta voi päästä eroon omin neuvoin.
Itseapua käyttämällä.
Jotakin täytyy tehdä. Sosiaalinen ahdistus on – sosiaalista ahdistusta.
Ahdistutaan kun ollaan tekemisissä toisten kanssa!
Paras on, kun oppii olemaan ahdistumatta – sosiaalisissa tilanteissa.
Lääke ei ole, että vältetään sosiaalisia tilanteita.
Ongelma on ahdistus ja siihen liittyvät ajatukset (tulkinnat), toimet.
Lääke toimii, kun se auttaa ihmistä ajattelemaan eri tavalla, reagoimaan eri tavalla.
Lääke ei auta, jos ahdistutaan lisä.
Lääke on se, että ahdistutaan vähemmän. Sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisia tilanteita pitää siksi lisätä.
ja oppia. Oma apu – yksin, ei siksi ole paras apu.
Oma apu parhaimmillaan on sitä, että asioita tehdään osana sosiaalista porukkaa-
Sitä tarjotaan CBT terapiassa.
Terapeuttinen apu:
Sosiaalisessa ahdistuksessa ongelma on ahdistus.
Ahdistusta pitää yllä tietyt asiat. Niitä muutetaan. Realistisesti.
Ymmärryksen puute voi olla ongelma.
Sosiaalista ahdistusta ei ole ehkä koskaan ymmärretty ja haastettu. Kyseenalaistettu. Me teemme sen.
Ymmärrämme paremmin mistä on kyse.
Ongelma on kielteiset ajatukset. Nuo ajatukset johtavat ahdistukseen.
CBT terapiassa kielteisiin ajatuksiin puututaan. Voimakkaasti.
Niitä haastetaan. Ne muutetaan – realistisesti – vähemmän kielteisiksi.
Turvakäyttäytymisiin, eli käytöksiin, joita käytät, kun pelottaa – puututaan.
Niitä opetellaan olemaan käyttämättä.

Hyvässä CBT terapiassa tehdään- eikä vai puhuta- opitaan,
pelätään vähemmän.

Lopulta ahdistutaan vähemmän ja saavutetaan tavoitteita – sosiaalisissa tilanteissa.

CBT terapia vaikuttaa kaikkiin osa alueisiin. Muutamassa viikossa.

www.paniikkihairio.fi
www.realchangacbt.com jäsenille.