Olen taas niin OCD

www.paniikkihairio.fi

“Olen taas niin OCD” + muita myyttejä OCDsta
– Eli pakko-oireisesta häiriöstä

MYYTTI: Olemme kaikki hiukan OCD – joskus.
TOSIASIA: OCD ei ole persoonallisuuden piirre – tai ominaisuus, jota voidaan vaihtaa.
Se on todellinen sairaus.
Aivan kuin jokin fyysinen sairaus on todellinen. Jos jalka on poikki, niin se on todellinen juttu,
ja se vaivaa.
Monella voi olla pakonomaisia tapoja tai taipumuksia, mutta se ei ehkä paljoa vaivaa heitä.
Ihminen, jota obsessiot ja niitä seuraavat kompulsiot vaivaavat – kärsii sairaudesta. Sairaus aiheuttaa ahdistusta. Kovaa ahdistusta. Ahdistus on kovaa, se on sairautta. Sitä ei voi vain kääntää pois. Vaikka haluaisi. Se on sairaus, joka vaikuttaa ihmisen elämään – ja läheisten elämään.
Se vaikuttaa kaikkeen mitä ihminen tekee, tai uskaltaa tehdä – tai ajatella.

MYYTTI: OCD EI OLE NIIN PAHA, IHMISTEN TÄYTYY VAIN OLLA RENNOMPIA, EIKÄ MUREHTIA.
TOSIASIA: Pakko-oireinen häiriö, eli OCD ei vain kehity itsestään ihmiselle, joka kokee stressaavia asioita. Ja ahdistuu. Stressaavat tapahtumat voivat tietysti pahentaa OCDta, niin kuin mitä tahansa sairautta, mutta eivät yksistään aiheuta OCDta.
Ihminen, joka kärsii sairaudesta nimeltä OCD kärsii ahdistuksesta. Aina kun on jokin (tärkeä) tilanne, niin mieleen pyrkii ahdistavia ajatuksia, obsessioita, jotka voisivat jotenkin pilata tuon tärkeän asian. Obsessiot voivat sitten olla koko elämää rajoittavia – ja ovat aina ahdistavia. Ja voivat olla aika hulluja.
Taistellakseen jotenkin tuota ahdistavaa ajatusta (obsessiota) vastaan kärsijä tekee jotakin,
mitä tahansa, että mitään pahaa ei tapahtuisi, tai, että ahdistus saataisiin jotenkin kuriin.
Kärsijä alkaa tehdä jotakin (ulkoista tai päässä) jota me nimitämme kompulsioksi. Kompulsio, jota tehdään obsession takia voi näyttää hullulta, ja ollakin hullu.
OCDsta kärsivä voi tehdä asiaa uudestaan ja uudestaan. Hän ei tee tuota kompulsiota siksi, että haluaisi. Vaan hän tekee sen koska hänen on pakko. Jotta pahaa ei tapahtuisi, tai että ahdistus laskisi. Siksi sairautta nimitetään Pakko-Oireiseksi Häiriöksi (Osessive, Compulsive, Disorder = OCD)

MYYTTI: OCD TARKOITTAA KÄSIEN PESUA.
TOSIASIA: OCDssa on lukuisia erilaisia teemoja, jotka jotenkin ahdistavat.
Puhtauteen liittyvät teemat (esimerkiksi että käsissä on likaa, joka pitää puhdistaa) ovat vain pieni osa teemoista, joista OCDsta kärsivä voi ahdistua.
Ihminen saattaa ahdistua monista eri asioista- puhtauden lisäksi: ahdistavia ajatuksia voi tulla esim.

-Tarkistamisesta (vaikka lukkojen). Tarkistetaan kaikkea tärkeää.
-Toistamisen tärkeydestä. Toistetaan jotain mikä tuntuu pakottavalta.
-väkivaltaisia ajatuksia (koskee usein läheisiä). Ahdistavia ajatuksia.
-Rienaavista ajatuksista (usein moraalia tai uskontoa koskevia). Ahdistavia ajatuksia.
-Seksuaalisista ajatuksista (usein läheisiä koskevia, tai seksuaalista suuntautuneisuutta). Ahdistavia ajatuksia.
-Parisuhteeseen liittyvistä. Ahdistaa, ja parisuhde on useimmille tärkeä.
-Filosofisia ajatuksia. Ahdistaa ja pitäisi jotenkin ratkaista ahdistavat ajatukset.

Terapiassa olen luultavasti kohdannut suurimman osan noista – ne voivat olla erilaisia, mutta niitä yhdistää se, että OCDsta kärsivä ahdistuu noista obsessioista – ja alkaa yleensä pikkuhiljaa ahdistua myös kompulsioista (joka on alun perin – siis yritys jotenkin kontrolloida ahdistusta ja ahdistavaa ajatusta) ja saada selvyys, jota ei koskaan saada.

MYYTTI: OCD on parantumaton sairaus, henkilö tulee aina olemaan outo.
TOSIASIA: Oikealla hoidolla pääsee OCDn orjuudesta.
Varsinkin ERP – eli altistaminen ja vasteen samanaikainen esto (ei tehdäkompulsiota) – ovat olleet tehokkaita OCDn hoidossa. ERP ei ole helppoa kärsijälle, eikä se ole helppoa terapeutille. Ahdistus saattaa lisääntyä terapian alussa. Silti terapiaa jatketaan.
Se toimii. Se vain pitää osata tehdä oikein.
Lisäksi sopivat lääkkeet voivat auttaa ahdistunutta – tekemään tarvittavat muutokset – mm. kestämään sovitusti ahdistuksen.

INTENSIIVINEN terapia oikeasti auttaa.

INTENSIIVIterapia tarkoittaa CBT terapiaa – joka on aina intensiivistä – Intensiiviterapiassa toimitaan hyvin intensiivisesti, eli nopeasti ja voimakkaasti. Tehdään muutoksia, sovitusti.
Muutoksia, joita voidaan tehdä, jotka ovat realistisia, jotakin muutetaan!

Se ei ole helppoa, mutta se on tehokasta.

Muutetaan asioita (joita on ehkä luultu muuttumattomiksi). Nopeasti, samalla kasvatetaan sitä uskoa, että asioita voidaan oikeasti muuttaa. Ei tehdä enää epätoivoisesti kompulsioita.

Myös läheisiä voidaan auttaa. Usein ainakin lisätään ymmärrystä ja tehdään joitakin sopimuksia.

Ei auteta OCDta, vaan autetaan ihmistä, joka kärsii OCDsta – ja joka on tärkeä.

Lisää tietoa ja terapiaa:

www.paniikkihairio.fi